Ero sivun ”Grœnlendinga-saaga” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: fr:Grœnlendinga saga
p +defaultsort using AWB
Rivi 1:
[[Kuva:Vinland-travel.jpg|thumb|Merireitti [[Vinland]]iin (katso myös [[:Media:Viikinkien retket.png|viikinkien retket]])]]
'''Grœnlendinga saga''' ('''Grönlantilaisten saaga''' ) on [[islanti]]lainen saaga, joka periytyy skandinaavien siirtokunnasta [[Grönlanti|Grönlannissa]] viikinkiajalta. Se on [[Eerik Punaisen saaga|Eerik Punaisen saagan]]n ohella toinen kirjallinen päälähde viikinkien matkoista [[Pohjois-Amerikka]]an. Saaga perustuu 1300-luvun Flateyjarbók-käsikirjoitukseen, ja se lienee merkitty muistiin 1200-luvulla. Se käsittelee noin vuosien 970-1030 välisiä tapahtumia. Osa saagasta on tarunomaista, mutta sen uskotaan sisältävän myös todellisia tapahtumia.
 
==Saagan sisältö==
Rivi 16:
Leif Eerikinpoika kiinnostuu Bjarnin löydöistä. Hän palkkaa miehistön ja pyytää Eerikiä johtamaan retkeä. Eerik sanoo olevansa liian vanha, mutta suostuu lopulta. Eerikin ratsastaessaan laivalle hevonen kompastuu ja Eerik putoaa ja loukkaa jalkansa, minkä katsoo huonoksi enteeksi. Hän sanoo: "ei ole tarkoitettu, että löytäisin useampia maita kuin mitä nyt asutamme". Leif päättää johtaa retkeä.
 
Leif saavuttaa Bjarnin löytämiä maita, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Käytyään ''Hellulandiksi'' ja ''Marklandiksi'' nimetyillä mailla, Leif purjehtii koillistuulen mukana ja saapuu uuteen maahan, joka vaikuttaa erittäin lupaavalta. He päättävät jäädä sinne talveksi. Heidän mukaansa saaren ilmasto on niin suotuisa, että karjaa ei tarvitsisi pitää sisäruokinnassa talvella. Talvella ei ole pakkasta, ja päivän ja yön pituusero on pienempi kuin Islannissa ja Grönlannissa. Edelleen tutkiessaan maata Leif ja miehistö löytävät viinirypäleitä <ref> Viinirypäleet ovat herättäneet paljon keskustelua. Tuntuu epätodennäköiseltä, että skandinaavit olisivat matkustaneet riittävän etelään löytääkseen viinirypäleitä suuressa määrin. Kuitenkin jo [[Adam Bremeniläinen]] kirjoittaa 1000-luvulla Vínlandin rypäleistä, joten mikäli kyseessä on legenda, se on varsin varhainen. Skandinaavit eivät luultavasti tunteneet viinirypäleitä kunnolla, ja ovat voineet sekoittaa ne muihin hedelmiin, mahdollisesti [[karviaismarja|karviaismarjaan]]an</ref> (ms: vínber), ja Leif nimeää maan [[Vínland]]iksi, Viinimaaksi. Keväällä retkikunta palaa Grönlantiin laiva täynnä puuta ja rypäleitä.
 
Leifin veli Thorvald katsoo ettei Vínlandia ole tutkittu tarpeeksi. Thorvald varustaa laivaston ja rantautuu Vínlandiin samaan paikkaan, jossa Leif piti leiriään. He asuvat maassa talven eläen kalastuksella. Keväällä Thorvald purjehtii edelleen länteen, josta he eivät löydä muuta merkkiä ihmisasutuksesta kuin yhden ladon. Seuraavana kesänä Thorvald törmää tutkimusmatkallaan kolmeen "nahkaveneeseen" (kanoottiin), joissa kussakin on kolme ihmistä. Skandinaavit surmaavat kaikki, lukuun ottamatta yhtä joka pääsee pakoon. Nimellä ''skrælingar'' kutsutut alkuasukkaat palaavat suuremman joukon kanssa, ja hyökkäävät Thorvaldin kimppuun ampuen nuolia. Thorvald loukkaantuu kuolettavasti ja haudataan Vínlandiin. Miehistö palaa Grönlantiin.
Rivi 31:
 
==Kommentit==
{{Viitteet|fontti}}
 
{{DEFAULTSORT:Groelendiga}}
<div style="font-size: 90%">
<references/>
</div>
 
[[Luokka:Saagat]]