2 130
muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
'''Kirmukarmu''' on asuttu mäki [[Vesilahti|Vesilahdella]], [[Pirkanmaa]]lla. Kirmukarmun kerrotaan myös olleen paikallisen soturipäällikön nimi.
Mäki on kuuluisa [[merovinkiaika]]isista (noin [[550]]—[[800]]) hautalöydöistään. Paikalle on haudattu miehiä [[miekka|miekkoineen]] ja naisia juhlapuvuissaan. Haudattujen kuulumisesta yläluokkaan todistavat ylellisyysesineet, juhlavaatteiden jäänteet, ratsastustarvikkeet ja korut. Paikalta on löydetty myös kullattu miekan kahvanpään "nuppi" eli [[miekanponsi]], jonka koristelu on eläin- ja ihmiskasvo-aiheinen. Eräs paikalta löytynyt miekka on koristelu [[säiläkirjoitus|säiläkirjoituksin]].
Alueella kerrottiin myös tarinoita sotapäälliköstä nimeltään Kirmukarmu tai Kirmu. Kirmukarmun sanotaan vainonneen [[kristinusko|kristittyjä]], ja käyneen Venäjällä sotaretkillä. Kirmukarmun eräs vihollinen oli [[Hunnun Herra]], rauhanomainen kristinuskon levittäjä. Kirmukarmu sidotutti Hunnun Herran puuhun, ja jätti tämän kuolemaan nälkään. Hunnun herra ei kuitenkaan Kirmukarmun ihmetykseksi kuollut. Lopulta Hunnun herra pakeni, mutta jäi kiinni, jolloin Kirmukarmu repi häneltä kädet irti. Paikalliset kuitenkin pelastivat Hunnun herran ja sitoivat tämän käsien tyngät.
Kirmukarmu kävi sotaretkillä [[Novgorod]]issa. Hänen joukkoihinsa kuuluvia henkilöitä tunnettiin tarinoissa nimeltä, ja tiedettiin mistä he olivat. Mukana oli esimerkiksi Uljas-Urtti [[Kaakila]]sta. Novgorodissa Kirmukarmu pettyi jumaliinsa, vaikuttui Hunnun herran uhrimielestä ja kääntyi kristinuskoon.
==Triviaa==
{{korjattava/trivia}}
==Lähteitä==
*Kirmukarmusta kertova kansanperinne on pääosin [[Frans Kärki|Frans Kärjen]] keräämää ja on [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS]]:n arkistossa.
==Viitteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Suomen muinaisjäännökset]]
|