Ero sivun ”Woldemar Hägglund” versioiden välillä

'''Johan Woldemar Hägglund''' ([[10. elokuuta]] [[1893]] – [[12. helmikuuta]] [[1963]]) oli suomalainen [[kenraali|jääkärikenraaliluutnantti]].

==Perhetaustat==

==Opinnot==

Hägglund kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin ruotsalaisesta lyseosta vuonna 1912 ja liittyi Viipurilaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi neljän lukukauden verran [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisessä korkeakoulussa]] konerakennus-osastolla. Hän oli yhden kuukauden vuonna 1927 oppilaana Ruotsin armeijan ampumakoulussa ja suoritti vuosina 1931 - 1932 Ruotsin sotakorkeakoulun. Sotilasoppia hän haki myös opintomatkoilta Ruotsiin, Latviaan ja Liettuaan.

Hägglund toimi sisällissodan jälkeen Karjalan divisioonan ja siitä myöhemmin muodostetun 3. Divisioonan esikuntapäällikkönä, kunnes hänet määrättiin 9. heinäkuuta 1920 [[Käkisalmen läänin rykmentti|Käkisalmen läänin rykmentin]] väliaikaisena komentajaksi ja edelleen 9. maaliskuuta 1921 alkaen 2. Divisioonan esikuntapäälliköksi. Keski-Suomen rykmentin komentajaksi hänet nimitettiin 21. maaliskuuta 1922, kunnes hänet siirrettiin 7. syyskuuta 1923 Puolustusministeriön keskusosaston päälliköksi. [[Helsingin suojeluskuntapiiri]]n päällikkönä hän toimi 16. huhtikuuta 1926 alkaen aina 31. tammikuuta 1931 saakka, jolloin hänet siirrettiin Yleisesikunnan operatiivisen osaston päälliköksi (ei opintokomennuksensa vuoksi kuitenkaan hoitanut tätä tehtävää). Opintomatkalta palattuaan hänet nimitettiin 20. syyskuuta 1932 [[Uudenmaan sotilaslääni]]n komentajaksi, mistä hänet siirrettiin 1. heinäkuuta 1933 komentajaksi [[Savon sotilaslääni]]in. Sotilasläänin komentajan toimesta hänet nimitettiin 31. elokuuta 1934 alkaen 2. Divisioonan komentajaksi.

 

Hägglund osallistui talvisotaan [[Suomen IV Armeijakunta (talvisota)|4. Armeijakunnan]] komentajana ja osallistui taisteluihin Laatokan Karjalassa. Kenraalimajuri Hägglund etsi yhdessä esikuntansa kanssa keinoja pitkälle Suomen alueelle tunkeutuneen [[Puna-armeija]]n etenemisen pysäyttämiseksi. Parin epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen saarrostamalla tehdyt vastahyökkäykset johtivat toivottuun tulokseen, ja 4. Armeijakunta yhdessä sille alistettujen joukkojen kanssa saarsi yhteensä kaksi venäläisdivisioonaa ja yhden kevyen panssariprikaatin. Tähän yhteyteen liittyy läheisesti "[[Motti]]"-sanan käyttöönotto sotilaspiireissä. Motti-taistelut jatkuivat talvisodan loppuun saakka.

 

 

==Luottamustoimet==

==Tuotanto==

 

==Ylennykset ja kunniamerkit==