'''Jaakko Valtanen''' (synt. [[9. helmikuuta]] [[1925]], [[Hämeenlinna]]) toimi [[Puolustusvoimain komentaja]]na 12. lokakuuta 1983–28. helmikuuta 1990 välisenä aikana. Sotilasarvoltaan hän on [[kenraali]]. Valtanen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1945 [[Helsingin NormaalilyseostaNormaalilyseo]]sta. Talvisotaan[[Talvisota]]an hän osallistui 15-vuotiaana vapaaehtoisena lähettinä[[lähetti]]nä ja [[radiomies|radiomiehenä]] Turun lohkolla. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] hän toimi radioaliupseerina ja tykistöupseerina [[Karjalan kannas|Karjalankannaksella]] sekä itäisen Suomenlahden linnakkeilla. Vuonna 1960 Valtanen määrättiin silloisen puolustusvoimain komentajan jalkaväenkenraali [[Sakari Simelius|Sakari Simeliuksen]] [[adjutantti|adjutantiksi]]. Tässä tehtävässä hän sai mahdollisuuden osallistua tiedotustoiminnan kehittämiseen painottaen maanpuolustustahdon merkitystä ja olla mukana muun muassa [[Ruotuväki]]-lehden perustamisessa. Valtanen kehitti merkittävästi puolustusvoimien tiedotusta toimiessaan Pääesikunnan tiedotusosaston päällikkönä vuosina 1967-1969. Suomen sotilaspsykologisen seuran puheenjohtajana Valtanen toimi vuosina 1967-1970 ja Suomen sotilassosiologisen seuran puheenjohtajana 1993-1994. Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajaksi Valtanen määrättiin vuonna 1970. Hän kehitti 1960-luvulta lähtien aktiivisesti henkisen maanpuolustuksen järjestelyjä maassamme. Henkisen maanpuolustuksen komitean sihteerinä hän toimi vuosina 1960-1963 ja edelleen vuodesta 1963 Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunnan (HMS) jäsenenä vuoteen 1975, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) jäsenenä vuosina 1976-1981, Puolustuslaitoskomitean varapuheenjohtajana vuosina 1972-1976 sekä kolmannen parlamentaarisen puolustuskomitean pysyvänä asiantuntijana vuosina 1979-1981. Upseerijärjestöjen johtotehtävissä hän oli [[Kadettikunta|Kadettikunnan]] hallituksen ja valtuuskunnan jäsen vuosina 1955-1965 sekä [[Upseeriliitto|Upseeriliiton]] hallituksen jäsen vuosina 1955-1958, varapuheenjohtaja vuonna 1972 ja puheenjohtaja vuosina 1973-1975.
Kenraali Valtanen on poikkeuksellinen upseeri siinä mielessä, että hänen toiminnassaan korostui työskentely kansakunnan maanpuolustustahdon hyväksi korkeiden komentaja- ja johtotehtävien ohella. 1960-luvun alkupuolella, [[pasifismi|rauhanliikkeen]] nousukaudella silloinen majuri Jaakko Valtanen oli usein erilaisissa keskustelutilaisuuksissa rohkeasti esittämässä näkemyksiään asevelvollisuuden ja maanpuolustuksen tarpeellisuudesta.
Poikkeuksellinen kenraali Valtasen uraan liittyvä tapahtuma oli myös se, että Sotatieteen[[Sotatieteiden päivät|Sotatieteiden päivillä]] 2004 johtamisen jaoston istunnossa otettiin käsiteltäväksi 50 vuotta aiemmin vuonna 1954 Sotakorkeakoulussa[[Sotakorkeakoulu]]ssa valmistuneen, silloisen kapteeni Valtasen diplomityö "Maanpuolustushengen (-tahdon) kehittämisen ja ylläpitämisen edellytykset ja mahdollisuudet erityisesti nuorison keskuudessa". Tutkimuksensa tuloksia kapteeni Valtanen oli saanut kunnian esitellä syksyllä 1954 Sotakorkeakoulun 30-vuotisjuhlassa. Diplomityöhön sisältyi [[Suomen Gallup]] Oy:n tekemä mielipidekysely, mikä oli ainutlaatuista tuohon aikaan puolustusvoimissa. Tästä syystä työ myös säilyi pitkään yleisöltä ja siviilitutkijoilta salassa ainoastaan puolustusvoimien virkakäytössä. Työ sai tukea ja palkintostipendejä eräiltä säätiöiltä sekä Upseeriliitolta ja [[Reserviupseeriliitto|Reserviupseeriliitolta. Tutkimuksella oli huomattava vaikutus Valtasen yllä kuvattuun myöhempään toimintaan. 50 vuotta myöhemmin osa Valtasen käyttämistä kysymyksistä toistettiin [[TNS-GallupinGallup]]in tekemässä kyselyssä. Valtasen työn [[näköispainos]] julkaistiin samassa yhteydessä uuden kyselyn tulosten kanssa Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen laitoksen julkaisusarjassa. Julkaisussa on myös professori [[Antti EskolanEskola]]n arviointi Valtasen tutkimuksesta.
