Ero sivun ”Kytäjän kartano” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
[[Lohja Oy]]:n toimitusjohtaja [[Hjalmar Linder]] syntyi kartanossa valtiovarainministerisihteeri [[Constantin Linder]]in ja tämän venäläisen vaimon [[Marie Linder|Marie Mussin-Pushkin]]in pojaksi vuonna [[1862]], ja vietti lapsuutensa Kytäjän kartanossa kunnes hän teki itsemurhan [[Ranska]]ssa vuonna [[1921]].
1920-luvun alkuvuosina kartanon maista erotettiin lukuisien [[torppa|torppien]] ja [[mäkitupa|mäkitupien]] lisäksi suuret Palkkisillan ja Suopellon sivutilat. Talvi- ja jatkosotien jälkeen erotettiin suuri määrä tiloja, yhteensä 3000 hehtaaria, karjalaiselle siirtoväelle ja rintamamiehille.
Vähäkallion osuus alkoi arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]n ostettua kartanon [[1928]] yhdessä professori [[Kaarlo Kaira]]n kanssa. Vähäkallio osti Kairan osuuden itselleen vuonna [[1932]]. Hän hoiti kartanon loistokuntoon, rakennutti piirtämiään rakennuksia sekä [[Kytäjän kirkko|kyläkirkon]] kartanon maille. Sotien aikana kartano toimi hoitokotina. Vähäkallion aikana kartanossa vieraili useaan otteeseen presidentti [[P. E. Svinhufvud]] metsästysretkillään. Vähäkallion läheinen ystävä, taidemaalari [[Kaapo Wirtanen]], rakennutti itselleen kesähuvilan kartanon maille. Nykyisin kartanon omistavat [[Pohjois-Karjala|pohjoiskarjalaiset]] Laakkoset, autokauppias [[Yrjö Laakkonen]] ja hänen lapsensa [[Jyrki Laakkonen]] ja [[Reetta Laakkonen]]<ref>Karjalainen 20.9.2006</ref>.
|