Ero sivun ”Kirkonkirja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yhdistetty Kirkonkirjat tähän
Rivi 1:
[[Kuva:The Crazy Monday - church register from Os parish.jpg|thumb|200px|Kirkonkirja]]
{{yhdistettävä|Kirkonkirjat}}
 
'''Kirkonkirjat''' ovat [[luterilaisuus|evankelis-luterilaisen]] ja [[ortodoksisuus|ortodoksisen]] papiston ylläpitämä luettelo ja [[asiakirja]] [[seurakunta|seurakunnan]] jäsenistä ja sen alueen [[kirkollinen toimitus|kirkollisista toimituksista]]. Ne ovat [[Suomi|Suomen]] ja monen muun maan [[väestörekisterijärjestelmä]]n ydin. Kirkonkirjoja ovat muun muassa luettelot seurakunnan jäsenistä, kastetuista, rippikoulun käyneistä, vihityistä ja kuolleista.
Katolinen kirkko määräsi [[1200-luku|1200-luvulla]], että jokaisen tuli käydä ripillä kerran vuodessa. Ruotsissa säilyi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeenkin tapa kerran vuodessa kokoontua toistamaan [[Isä meidän -rukous]] ja osallistua [[ehtoollinen|ehtoolliselle]]. Ripittäytymisestä pidettiin kirjaa.
 
Katolinen kirkko määräsi [[1200-luku|1200-luvulla]], että jokaisen tuli käydä ripillä kerran vuodessa. Ruotsissa säilyi [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeenkin tapa kerran vuodessa kokoontua toistamaan [[Isä meidän -rukous]] ja osallistua [[ehtoollinen|ehtoolliselle]]. Ripittäytymisestä pidettiin kirjaa. Vuonna [[1686]] kirkkolaki määräsi että [[rippikirja]]t, historiakirjat (eli syntyneet, kuolleet ja vihityt) ja muuttaneiden luettelot on pidettävä ajan tasalla jokaisessa Suomen [[seurakunta|seurakunnassa]]. Kirkonkirjoja oli alettu pitää useilla paikkakunnilla jo aiemmin. [[1800-luku|1800-luvulla]] rippikirjoihin lisättiin huomautussarake, johon pappi saattoi laittaa henkilökohtaisia muistiinpanoja kustakin seurakuntalaisestaan. 1900-luvulla rippikirjoihin kirjattiin myös asukkaiden kirjoitustaito ja koulusivistys sekä muun muassa [[rokotus|rokotukset]].
 
Kirkonkirjoja voidaan käyttää hyväksi muun muassa [[sukututkimus|sukututkimuksissa]]. Niissä mainitut kylännimet eivät enää ole läheskään sellaisinaan voimassa, sillä kyliä on saattanut kadota kartalta, nimet ovat voineet muuttua toisiksi tai kirjoitusasu vaihtua huomattavastikin. Niiden merkitys on siis pääasiassa historiallinen kunkin alueen nykyisen nimistön kannalta.
[[1800-luku|1800-luvulla]] rippikirjoihin lisättiin huomautussarake, johon pappi saattoi laittaa henkilökohtaisia muistiinpanoja kustakin seurakuntalaisestaan. 1900-luvulla rippikirjoihin kirjattiin myös asukkaiden kirjoitustaito ja koulusivistys sekä muun muassa [[rokotus|rokotukset]].
 
[[Luokka: Väestötiede]]
[[Luokka: Sukututkimus]]
[[Luokka: Kristinusko]]
 
[[da:Kirkebog]]