Wikipedia

Ero sivun ”Ohjattu demokratia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Käyttäjän Merikanto (keskustelu) muokkaus 6331605 kumottiin
artikkeli käsittelee aihetta "Ohjattu demokratia" ei "Venäjän ohjattu demokratia"
Rivi 1:
{{lähteetön}}
 
'''Ohjattu demokratia''' on [[demokratia|demokraattinen]] maa, jonka hallinnossa on [[itsevaltius|itsevaltaisia]] piirteitä. Vaikka maata hallitaan pääosin demokraattisesti, vallankäytössä esiintyy joskus [[totalitarismi|totalitaarisia]] piirteitä.
Tyypillisenä ohjattuna demokratiana pidetään [[Sukarno]]n [[Indonesia]]a 1957-1965 ja [[Putin]]in [[Venäjä]]ä 2000-2008. Venäjällä ohjatun demokratian nimitystä on käyttänyt erityisesti Kremliä[[Kreml]]iä puolustava politiikan tutkija [[Gleb Pavlovski]]. Mutta Venäjää hallitsevan [[Yhtenäinen Venäjä]]-puolueen pääideologina pidetyn [[Vladislav Surkov]]in mukaan ohjattu demokratia tarkoittaa ulkomaisten tahojen puuttumista jonkun toisen maan asioihin, ja tämän vastapainona Venäjällä vallitsee [[suvereeni demokratia]].
 
 
 
== Venäjän ohjattu demokratia ==
 
Ohjattu demoktaria tai sekuroktatia on Venäjälle [[Vladimir Putin]]in kaudella
syntynyt [[demokratia]]n ja [[autoritarianismi|autoritaarisen]] vallankäytön välimuoto, jossa
maata johtaa lähinnä [[Venäjän presidentin hallinto|presidentinhallinnon]] sisäpiiri<ref>http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/uutiset-ja-politiikka/ulkomaat/yhden-miehen-valtakunta.aspx</ref>. Vaikka Venäjällä on ulkoisesti demokraattiset instituutiot, kansalla ei ole käytännössä samaa valinnan vapautta kuin länsimaissa.
 
 
=== Suvereeni ja ohjattu demokratia ===
 
Venäjän pääideologina pidetty [[Vladislav Surkov]] esitti suvereenin demokratian ajatuksen helmikuussa 2006 sen jälkeen kun [[Putin]] oli 2000-luvun ensimmäisinä vuosina vakiinnuttanut [[Kreml]]in vallan maassa.
Jostain syystä ohjatun demokratian ajatus ja [[Suvereeni demokratia|suvereenin demokratian]] käsite esitetään monesti samassa yhteydessä, vaikka termeillä ei ole pinnalta katsoen mitään tekemistä keskenään. Venäjän pääideologina pidetään [[Vladislav Surkov]]ia, joka
[[Yhtenäinen Venäjä]]-puolueelle pitämässään puheessa kuvasi suvereenin demokratian monitulkintaisin sanankääntein. Surkovin mielestä suvereeni demokratia takoittaa eri Venäjän hajanaisten kansanryhmien johtamaa valtiota, joka pyrkii edistämään kansalaisten vapautta, elintasoa ja hyvinvointia Venäjällä. Suvereenin demokratian termiä ovat käyttäneet myös poliitikot [[Sergei Ivanov]], [[Vladimir Putin]] ja [[Boris Gryzlov]].
 
Mutta monet putinilaisen linjan arvostelijat ovat vastustaneet termin käyttöä.
[[Dmitri Medvedev]]in, [[Mihail Gorbatsov]]in ja [[Mihail Kasjanov]]in mielestä suvereenin demokratian käsite on merkityksetön tai kaukaa haettu, ja Venäjän politiikka pohjautuu johonkin muuhun. Medvedevin mielestä käsitteet suvereeni ja demokratia eivät sovi yhteen. Gorbatsov sanoi vuonna 2006, että lisämääreiden suvereeni ja ohjattu lisääminen demokratia-sanaan on saman tapainen asia kuin sosialistisen ja kansandemokratian ajatus. [[Daniel Friend]]kin on sitä mieltä, että lisämääreiden liittäminen demokratiaan tekee siitä muuta kuin demokratiaa. Leon Aronin mukaan venäläiset kaksut sanovat, että demokratia ja suvereeni demokratia ovat yhtä lähellä toisiaan kuin tuoli ja sähkötuoli.
 
Mihail Kasjanovin mielestä suvereenin demokratian ajatus on poliittisen vallan ja omaisuuden keskittäminen maan johtajien käsiin hinnalla millä hyvänsä. Hänen
e mielestään hallitsijat suosivat ]]populismi]]a, tuhoavat yksityisiä ja julkisia instituutioita ja etääntyvät laista, demokratiasta ja [[vapaa markkinatalous|vapaasta merkkinataloudesta]].
 
Venäjän tiedeakatemia julkaisi lokakuussa 2006 tutkimuksen, jossa käytetään Fareed Zakarian ajatusta ei-liberaalista demokratista<ref>http://urss.ru/cgi-bin/db.pl?cp=&page=Book&id=48931&lang=en&blang=ru&list=14 "The Conception and Identifying of Democracy"</ref>. Sen mukaan demokratian muotoja on monia ja demokratia muuttunut lännessäkin aikojen mukana, siellä on ollut [[aristokratia|aristokraattista]], [[oligarkia|oligarkkista]], tasa-arvoista ja kansallismielistä demokratiaa.
Teoksesa sanotaan, että lännessä on ollut monia aristokraattisia demokratioita, joissa vain yhteiskunnan kerma pystyi vaikuttamaan maan asioihin. Suurela osalla kansasta vaikutusmahdollisuudet ovat olleet pienet.
Näin ollen kirjassa väitetään Venäjän nykyisen demokratian olevan luonnollinen demokratian kehityksen aste, vaikka se ei pohjaudukaan kaikkien tasa-arvoon ja vapauksiin. Vuonna 2006 ]]Valeri Zorkin]] julkaisi oman kirjansa suvereenista demokartiasta.
 
=== Luonne ===
 
 
 
Käytännössä suvereeni demokratia ilmenee Venäjällä siten, että maan duumassa on eniten paikkoja konservatiivisella Yhtenäine Venäjä-puolueella, joka tukee hallitusta. Yhtenäinen Venäjä johtaa koko poliittista toimintaa Venäjällä, mikä näkyi erityisesti vuoden 2007 parlamenttivaaleissa ja myös vuoden 2008 presidentin vaaleissakin.
 
Viranomaiset ohjaavat tiedotusvälineillä ja laeilla hienovaraisesti ja näkyvästi äänestäjiä valitsemaan vallanpitäjille sopivia ehdokkaita.
Poliittista oppositiota, kansalaisjärjestöjen toimintaa ja sananvapautta on rajoitettu. Hallitus ohjaa suurinta osaa Venäjän tiedonvälityksestä.
Tästä huolimatta Venäjällä on demokraattiselle maalle ominaiset instituutiot, hallitus ja [[duuma]]. Ne ovat käytännössä [[Kreml]]in [[Venäjän presidentinhallinto|presidentinhallinnon]] ohjauksessa.
 
 
Venäjän ohjatun demokratian katsotaan monissa tapauksissa merkitsevän Venäjän voimaministeriöiden, [[silovikit|silovikien]] ja suurliikemiesten valtaa. Valtaa käyttänevät eniten presidentti ja hänen lähistöillään olevat turvallisuusviranomaiset, kuten [[FSB]]. Suurin osa Venäjän korkeimman hallinnon jäsenistä on FSB-taustaisia. Kun "erimielisten yhdistys" on järjestänyt mielenosoituksia Venäjällä, näitä on rajoitettu ja mielenosoituksia hajotettu kovin ottein.
 
=== Tausta ===
 
 
Venäläistyylisen [[puolidemokratia]]n syynä on neuvostojärjestelmän hajoaminen 1990-luvun alussa. Neuvostojärjestelmässähän kommunistinen puolue-eliitti hallitsi maata ja kukisti tarvittaessa mielenosoituksia vaikka asevoimin.
 
Neuvostoliiton viimeisinä vuosina toteutetun [[perestroika]]n aikana oli suuria määriä kansalaisjärjestöjä, joiden aktiivisuus hiipui huomattavasti jo 1991-1992<ref>http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/31.lokaukuu/RUSOS.HTM</ref>. Näin ollen kansalaisten järjestöpohjainen poliittinen painoarvo on heikkoa. Kansalaismielipidettä Venäjän nykyinen valtaeliitti ei voi silti kokonaan sivuuttaa.
 
Poliittisten kommentaattorien mielestä 90-luvun alussa demokraatit eli "Jeltsinin perhe" olivat pelkkä valtataistelun voittanut klikki, jota demokratia ei kiinnostanut<ref>Boris Kagarlitski, Hajonnut monoliitti</ref>.
Jeltsinin aikana erilaiset eliittiryhmät taistelivat keskenään vallasta. Syntyi aikaisemman [[neuvostodiktatuuri]]n ja demokratian välimuoto, joka ei ole niin suljettu kuin neuvostojärjestelmä, mutta jossa länsimaistyylinen demokratia on sivuutettu<ref>http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/31.lokaukuu/RUSOS.HTM</ref>.
 
Jeltsin puhui ennen valtaan pääsyään paljon demokratiasta ja vapaudesta, mutta hallitsi maata alusta asti toistaiseksi presidentin asetuksilla ja kukisti duuman kommunistien kapinan asevoimin, vaikka armahti kapinoitsijat.
 
Kun Jeltsin nousi valtaan, maan jo perestoikan aikana natissut talous romahti.
Pääministeri [[Jegor Gaidar]]in aloittama talouden shokkiterapia epäonnistui.
Inflaatio laukaksi valtoimenaa, veronkierto tyhjensi valtion kassan, ihmiset eivät saaneet palkkojaan ja eläkkeitään ja niin edelleen.
 
Jeltsinin demokratia oli heikolla pohjalla, koska se ei kyennyt 90-luvun alussa järjestämään maan kuralla ollutta taloutta, rikolliset riehuivat maassa ja maa oli hajoamisen partaalla. Kansa äänesti silti Jeltsinin toiselle kaudelle. Osasyy tähän oli muttava vaalikampajna, jossa käytettiin hyväöksi muun muassa uskontoa. Sen rahoittivat hämäräliiketoimillakin rikastuneet suurliikemiehet, jotka pelkäsivät kommunistien voittavan vaalit ja ottavan heidän omaisuutensa pois.
 
Turvallisuuspalvelusta tuli kulissien takana merkittävä tekijä jo Jeltsinin toisella kaudella, jolloin juopottelevan presidentin ote oli ulkonaisestikin herpaantunut. Toisaalta Jeltsin erotti ja nimitti ministereitä halunsa mukaan.
 
Kun Jeltsiniä uhanneet kommunistit oli pistetty aisoihin, maata uhkaisi pankkiryhmien taistelu vallasta. Vaikka tästä ei ollut kansalle hyötyä, ainakin eri tahot saivat esittää vapaasti mielipiteitään hallituksisesta riippumattomilla TV-kanavilla. Poliittisille tempuilla valtaan noussut Putin pisti oligarkit kuriin.
 
Näin Venäjä päätyo ohjattuun demokratiaan demokraattien rahan- ja vallanhimon takia, kommunistien muodostaman uhan vastatoimina ja siksi, että kansallismieliset ainekset halusivat kukistaa oligarkit, jotka olisvat ssttaaneet myydä Venäjän kaasu- ja öljyteollisuuden ulkomaislle yhtiöille.
 
=== Nykyiset syyt ===
 
 
Ohjatun demokratian syynä on se, että Venäjän nykyinen valtaeliitti haluaa pysyä maan johdossa ja havittelee lisää rahaa ja valtaa. Näin Venäjää luonnetii autoritaarinen poliittinen järjestelmä ja osin sääntelystä vapautettu talous. Talouden avainalueet, öljyn ja kaasun tuotanto ovat yhä maan johdon hallinnassa, ja osin eliitin valta perustuukin juuri öljystä ja kaasusta saatuuun rahaan.<ref>Max Jakobson, Tulevaisuus?, Otava Keuruu 2005, ISBN 951-1-20354-1m Sivu 92-98</ref>. Se että Venäjän johto haluaa pitää öljyn itsellään, näkyi erityisen selvästi siinä, kun öljypohatta [[Mihail Hodorkovski]]<ref>Jakobson, sivu 96-97</ref> vangittiin hämäristä liiketoimista, joita monet muutkin harjoittivat Jeltsinin kaudella.
 
Demokratian ohjaus kasvoi, kun Putinin ensimmäisellä kaudella muut kuin Venäjän virallinen TV-kanava ja siihen yhteydessä olevat kanavat lakkasivat olemasta.
 
Niinpä Kremlin nykyiset vallanpitäjät pelkäävät [[Ukraina|Ukrainassa]] tapahtuneen [[oranssi vallankumous|oranssin vallankumouksen]] kaltaista tapahtumaa, tai poliittisten ääriryhmisen kuten kiihkokansallisten nousua valtaan.
Toisaalta ohjatun demokratian kannattajat ovat itse suurvenäläisen aatteen kannalla.
Venäjän hallinto pelkää myös ulkomaisten yritysten kaappaavan venäläistä raaka-aineiden tuotantoa ja teollisuutta hallintaansa. Monia ylhäältä ohjattuja uudistuksia Venäjällä pyrkii vastustamaan byrokraattinen virkakoneisto, jota markkinatalous ei välttämättä kiinnosta.
 
=== Ei pelkästään paha asia ===
 
 
Ohjattu demokratia Venäjällä ei yksistään ole paha asia. Kansa kannattaa ohjattua demokratiaa, jos se lisää ajan mukana sen elintasoa ja luo järjestystä.
<!--
[[Luokka: Venäjän politiikka]]
-->
 
== Katso myös ==
 
*[[Demokratia]]
*[[Autoritarianismi]]
*[[Puolidemokratia]]
 
== Lähteet ==
 
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
*[http://www.themoscowtimes.com/stories/2005/07/08/106.html Managed Democracy] (July 8, 2005, ''[[The Moscow Times]]'' article discussing the managed democracy in Russia)
* [http://www.suvdem.ru/ Project "Russia — Sovereign democracy"], analytical portal.
* [http://www.suvdem.ru/?q=node/42 Sovereignty is a political synonym for the ability to compete], Vladislav Surkov, public speech, 7th of February 2006
* [http://www.suvdem.ru/?q=node/43 Nationalisation of the Future], Vladislav Surkov
* [http://www.edinros.ru/news.html?id=114108 Our Russian model of democracy is called "Sovereign democracy"], Vladislav Surkov, briefing, 28th of June 2006
 
 
[[Luokka: Venäjä]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjattu_demokratia”