Wikipedia

Ero sivun ”Väinö Vuori” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
62 262 muokkausta
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
62 262 muokkausta
Rivi 18:
==Sisällissodan jälkeinen aika==
Vuori siirrettiin sisällissodan jälkeen 18. kesäkuuta 1918 alkaen Suomen valkoisen kaartin adjutantiksi, mistä tehtävästä hänet siirrettiin 23. maaliskuuta 1919 Suojeluskuntain yliesikuntaan ylipäällikön adjutantiksi ja edelleen 23. toukokuuta 1919 Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin päälliköksi sekä 19. elokuuta 1920 yleisesikuntaupseeriksi Jääkäriprikaatin esikuntaan. Jääkäriprikaatin intendentiksi hänet siirrettiin 11. helmikuuta 1921 ja esikuntapäälliköksi 28. syyskuuta 1921. 2. Divisioonan esikuntapäälliköksi hänet siirrettiin 24. lokakuuta 1923.
Hän toimi [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] komentajana 2. helmikuuta 1926 - 7. syyskuuta 1932.
 
Ilmavoimien palvelukseen Vuori tulisiirtyi 27. kesäkuuta 1924, ja hänet nimitettiin Ilmavoimien esikuntapäälliköksi. Ilmavoimien komentajaksi hänet nimitettiin 2. helmikuuta 1926 vailla aikaisempaa kokemusta edes joukko-osaston komentamisesta, vailla teknistä tai korkeampaa sotilaallista koulutusta. Työskenneltyään kaksi vuotta ilmavoimien esikuntapäällikkönä Vuori nousi eronneen [[Arne Somersalo]]n tilalle komentajaksi. Vuoren nimitys heijasteli osittain puolustusvoimia 1920-luvun aikana repinyttä valtataistelua tsaarin armeijassa palvelleiden ja jääkäriupseerien välillä. Se oli myös suomenkielisen upseeriston välivoitto ruotsinkielisistä aselajin johdossa. Vuoren pätevyys ilmavoimien komentajan tehtäviin oli olematon. Tämä seikka pysäytti Somersalon kaudella aloitetun edistyshenkisen toiminnan. Vesilentokoneet säilyttivät asemansa Suomessa vielä Vuoren komentajakauden ajan. Vuoren komentajakaudella Suomen ilmavoimissa vakiintui usko italialaisen [[Giulio Douhet]]in teorioihin pommikoneiden ylivoimaisuudesta tulevaisuuden ilma-aseena ([[Douhetismi]]).
 
Vuoren pätevyys ilmavoimien komentajan tehtäviin oli olematon. Tämä seikka pysäytti Somersalon kaudella aloitetun edistyshenkisen toiminnan. Vesilentokoneet säilyttivät asemansa Suomessa vielä Vuoren komentajakauden ajan. Vuoren komentajakaudella Suomen ilmavoimissa vakiintui usko italialaisen [[Giulio Douhet]]in teorioihin pommikoneiden ylivoimaisuudesta tulevaisuuden ilma-aseena ([[Douhetismi]]).
 
Vuodesta 1928 alkaen [[Suomen Ilmailuliitto|Ilmapuolustusliiton]], johon Somersalolla oli hyvät yhteydet, kautta esitetyt kiivaat vaatimukset ilmavoimien määrärahojen lisäämiseksi, alkoivat hitaasti vaikuttaa ilmavoimien kehittämiseen. Vuori oli päävastuullinen puolustushaaralle myönnettyjen varojen kuluttamisesta suorituskyvyltään kyseenalaisen kaluston hankintoihin. Puolustusneuvoston vuonna 1931 asettaman komitean ilmavoimien johdolle antama epäluottamuslause johti lopulta Vuoren eroon.
 
Ilmavoimien komentajan tehtävässä hän toimi vuoteen 1932 saakka, jollin hän siirtyi Kenttätykistörykmentti 3:n komentajaksi: Tehtävään hänet nimitettiin 8. syyskuuta 1932, josta hänet nimitettiin Tampereen rykmentin komentajaksi 1. heinäkuuta 1933. Armeijasta hän erosi 12. lokakuuta 1933, jonka jälkeen hän työskenteli vuodesta 1935 alkaen Oy Rauma wood ltd:n laatikkotehtaan johtajana, josta hän siirtyi lokakuussa 1938 kansainvälisen komitean palvelukseen ja valvoi puuttumattomuuden noudattamista Espanjan kansalaissodassa.
 
==Luottamustoimet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Vuori”