Ero sivun ”Heureka (sana)” versioiden välillä

178 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
''Hēurēka'' on yksikön ensimmäisen persoonan [[aktiivi]]n [[indikatiivi]]n [[perfekti]]muoto kreikan kielen sanasta ''heuriskō'' ({{polytoninen|εὑρίσκω}}),<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/morphindex?lang=greek&lookup=eu(%2Frhka&bytepos=67552835&wordcount=1&embed=2&doc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0057 | Nimeke=εὑρίσκω | Julkaisu=Morphological Index, Perseus Project | Viitattu=24.2.2009}}</ref> joka tarkoittaa ”löytää”. Näin se voidaan suomentaa ”olen löytänyt” tai täsmällisemmin ”olen siinä tilassa että olen löytänyt”.
 
Monissa kielissä huudahduksen alussa oleva vahva henkäys (''[[spiritus asper]]'') jätetään pois ja se esitetään muodossa ''eureka''. Suomi on niitä kieliä, joka säilyttää henkäyksen, jota suomessa vastaa h-äänne.
 
== Arkhimedes ==
 
Huudahduksen esittäjänä kuvataan tunnetuimmin kreikkalainen oppinut [[Arkhimedes]]. Hänen kerrotaan huutaneen ”heureka!” astuttuaan kylpyyn ja huomattuaan, että veden pinta nousi. Tällöin hän ymmärsi yht'äkkiä, että syrjäytetyn veden [[tilavuus]] on sama kuin hänen ruumiinsa veden alla olevan osan tilavuus. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että epäsäännöllisten kappaleiden tilavuus voitiin laskea tarkasti, mikä oli aiemmin ollut vaikea ongelma. Kertomuksen mukaan Arkhimedes oli löydöstään niin innostunut, että hyppäsi kylpyammeestaan ja juoksi [[Syrakusa]]n katujen halki alasti.
 
Arkhimedeen ratkaisua voitiin käyttää Syrakusan kuninkaan [[Hieron II]]:n esittämän ongelman ratkaisuun. Kysymys kuului, kuinkasaattoiko hän luottaa siihen, että hänellä ollut epäsäännöllisen muotoisen kultaisenkultainen [[kruunu (päähine)|kruunun]] voidaantodella osoittaa olevanoli puhdasta kultaa[[kulta]]a, ja miten se voitaisiin tarkistaa. Painon mittaaminen oli helppoa, ja Arkhimedeen keksinnön jälkeen myös kruunun tilavuus voitaisiin laskea. Tällöin painon ja tilavuuden suhteesta voitaisiin laskea kappaleen [[tiheys]], mikä oli merkittävä tekijä puhtauden määrittelemisessä.
 
Kertomus esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa muodossa [[Vitruvius|Vitruviuksen]] teoksessa ''[[De architectura]]'' kaksisataa vuotta sen jälkeen kun lausuma olisi lausuttu.<ref>Virtuvius: ''[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/L/Roman/Texts/Vitruvius/9*.html#IX:Introduction:9‑12 De architectura]'' IX, Introduction 9‑12; Vitruvius: ''[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/Vitruvius/9*.html#Intro.9 On Architecture]'' IX, Introduction 9‑12.</ref> Jotkut tutkijat ovat epäilleet kertomuksen aitoutta esimerkiksi siksi, että ongelman toteaminen ratkaistuksi olisi vaatinut tarkkoja mittauksia, jotka olivat vaikeita toteuttaa Arkhimedeen aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sciam.com/article.cfm?id=fact-or-fiction-archimede | Tekijä=Biello, David | Nimeke=Fact or Fiction?: Archimedes Coined the Term "Eureka!" | Julkaisu=Scientific American | Ajankohta=December 8, 2006}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko=The First Eureka Moment | Julkaisu=Science | Vuosi=27 August 2004 | Vuosikerta=305 | Numero=5688 | Sivu=1219 | www=http://www.sciencemag.org/cgi/content/summary/305/5688/1219e}}</ref>
Rivi 24:
 
Suomessa [[Tiedekeskus Heureka]] on nimetty huudahduksen mukaan.
 
== Katso myös ==
 
* [[Arkhimedeen laki]]
 
== Lähteet ==
122 458

muokkausta