Ero sivun ”Itkuvirsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Itkuvirsiä on sanottu kohtaamisten ja jäähyväisten runoudeksi. Niitä on esitetty esimerkiksi hautajaisissa ja sotaan lähtemisen hetkellä. Itkijät, tavallisimmin naiset, ovat purkaneet pahaa oloaan ja samalla hoitaneet yhteisöä ilmaisemalla itkullaan yhteistä surua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Itkuvirret+saivat+amerikkalaistutkijan+opettelemaan+suomen+kielen/1135243720966?cmp=nl-220209 | Nimeke=Itkuvirret saivat amerikkalaistutkijan opettelemaan suomen kielen | Tekijä=Miia Jonkka | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.2.2009 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=22.2.2009 | Kieli= }}</ref>
Itkuvirret ovat säilyneet ainoastaan [[ortodoksisuus|ortodoksisten]] [[karjalaiset|karjalaisten]] piirissä. Antropologi [[James Wilce]]n mukaan Uuden-Seelannin maorit pyrkivät elvyttämään itkuperinnettään, mutta herättely on luonteeltaan "kulttuurifestivaalien toimintaa"<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Itkuvirret+saivat+amerikkalaistutkijan+opettelemaan+suomen+kielen/1135243720966?cmp=nl-220209 | Nimeke=Itkuvirret saivat amerikkalaistutkijan opettelemaan suomen kielen | Tekijä=Miia Jonkka | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=21.2.2009 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=22.2.2009 | Kieli= }}</ref>.
Itkuvirsi on vain kirjallisuudessa ja tutkimuksessa käytetty nimitys. Paikallisilla on omat nimityksensä eri puolilla Karjalaa. Muun muassa [[Vienan Karjala]]ssa itkemistä kutsutaan äänellä itkemiseksi ja [[Aunuksen Karjala|Aunuksessa]] luvotteluksi.
| |||