Ero sivun ”Petsamon luostari” versioiden välillä

Valtaosan luostarin vaikutuspiirin ihmisistä oli paikallista itäsaamelaista väestöä eli [[koltat|kolttia]]. Luostarin perustamisella oli myös poliittisia vaikuttimia, sillä valtakuntien rajat olivat alueella epäselviä, ja [[Tanska-Norja]] verotti usein myös kolttia. Perustamalla luostari saatiin koltista ortodokseja ja alue tiiviimmin Venäjän verotukseen. Seudun karuuden vuoksi luostarin ensimmäiset vuodet olivat vaikeita, mutta tsaari [[Iivana Julma]]n tuella luostari alkoi pian kasvaa. Tsaari lahjoitti muun muassa luostarille kirkonkellot sekä jumalanpalveluskaluston, minkä lisäksi hän antoi 1556 luostarin hallintaan kaiken [[Petsamonjoki|Petsamonjokeen]] rajoittuvan maan Paatsjoelta Nuorttijoelle ja Suonikylään. Lisäksi luostari sai kalastusoikeudet alueen vesistöihin, luvan ottaa haltuunsa kaikki eläimet, kuten mursut ja valaat, jotka ajautuivat rantaan, sekä oikeuden verottaa kolttia. Tämä kaikki luonnollisesti edisti luostarin kasvua, ja vuonna 1565 luostarissa mainitaan olleen 20 munkkia ja 30 maallikkotyöläistä, ja sillä mainittiin olevan oma vapaasatama. Vuonna 1572 luostarissa oli peräti noin 50 munkkia ja noin 200 maallikkotyöläistä. Luostari kävi kauppaa myymällä kalaa, kalanrasvaa ja riistaa [[Vuoreija]]an, josta se kulki edelleen [[Trondheim]]iin ja [[Bergen]]iin.

 

 

=== Uusi elpyminen ===