Ero sivun ”Saloinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 42:
1500-luvun aikana asutus keskiaikaisen Salon emäpitäjän eteläosien jokilaaksoissa oli voimistunut niin paljon, että nämä erotettiin aluksi kappeliseurakunniksi ja myöhemmin itsenäisiksi pitäjiksi. [[kalajoki|Kalajoen]] osalta itsenäistyminen pitäjäksi tapahtui vuonna 1540 ja [[pyhäjoki|Pyhäjoen]] vuonna 1568. Uudenajan alussa Salon kirkkopitäjään kuului näin ollen nykyisen Saloisten ja Siikajoen välinen rannikko mukaan lukien [[hailuoto|Hailuodon]] saari, joka itsenäistyi ilmeisesti 1590-luvulla. Idässä pitäjä rajoittui Oulujärven erämaapitäjään eli [[paltamo|Paltamoon]]. 1500-luvun aikana Pohjanmaan suurten jokien latvoille siirtyi savolaisia uudisasukkaita. Salossa tämä koski lähinnä Siikajoen yläjuoksua, jota sen tähden nimitetään myös Siikasavoksi.<ref name="rth1" />
 
Vuosisadan suurin mullistus Salon alueella oli kaupungin perustaminen, sen perusti kreivi Pietari Brahe Salon kaupunki -nimisenä vuonna 1649. Vuonna 1652 Salon kaupunki sekä myös pitäjä siirtyivät osaksi Pietari Brahen omistamaa Kajaanin vapaaherrakuntaa, kaupunki nimettiin tässä yhteydessä perustajansa mukaan Raaheksi (Brahestad). Vuonna 1689 [[siikajoki|Siikajoesta]] muodostettiin oma pitäjä, johon kuului koko Siikajokilaakso. Seuraavana vuonna muodostettiin Raahen-Salon seurakunta, jonka emäseurakunnaksi tuli kaupunkiseurakunta, sisältäen myös [[Pattijoki|Pattijoen]], Olkijoen, Savolahden ja Palon, kappeliseurakunniksi tulivat Salo ja Vihanti.<ref name="rth1" />
 
1800-luku alkoi sotaisasti, kun Ruotsi ja Venäjä taistelivat Suomen sodassa Vuosina 1808-1809.
Marraskuun 16. päivänä neuvoteltiin Salon pappilassa aselevosta, 19. päivänä neuvotteluja jatkettiin [[olkijoki|Olkijoella]] Lassilan talossa, jossa seuraavana päivänä allekirjoitettiin aseleposopimus. <ref name="rth2">Raahen tienoon historia II, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa, Pekka toivanen, Ossi Viita 1995.</ref>
 
Vuonna 1865 annettiin kunnallisasetus, jolla kirkollinen ja maallinen hallinto maalaispitäjissä erotettiin toisistaan. Tässä yhteydessä vanha Salon pitäjä jaettiin seuraaviin osiin: Salon kappeliseurakunta, myöhempi Saloinen, käsitti aluksi vain Salon ja Piehingin maakirjakylät, Salon emäseurakunnan nimeä kantanut myöhempi [[Pattijoki]] käsitti [[Pattijoki|Pattijoen]], Savolahden, Palon ja Olkijoen kylät, Vihantiin kuuluivat Vihannin, Alpuan ja Ilveskorven kylät. Seuraavaksi ruvettiin jakamaan Raahen-Salon kirkkoherrakuntaa. <ref name="rth3">Raahen tienoon historia III, Matti Lackman 1991.</ref>
 
1.9.1870 aloitti toimintansa Savolahden kansakoulu, joka oli Oulun läänin ensimmäinen kansakoulu. <ref name="rth3" />
Rivi 57:
Toinen suuri mullistus Saloisissa oli kuntaliitos Raaheen vuoden 1973 alussa. Liitoksen taustalla oli Rautaruukin perustaminen Saloisiin. Liitoksesta oli puhuttu jo 1950-luvun lopulta lähtien, silloin oli kuitenkin Saloisissa päätetty pyrkiä lykkäämään liitosta mahdollisimman pitkälle. Terästehdas hankkeen toteuduttua asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi. <ref name="rth3" />
 
Saloisten seurakunta jatkoi kuntaliitoksen jälkeen toimintaansa edelleen omana kirkkoherrakuntanaan, talouden hoito oli kuitenkin nyt yhteinen Raahen kanssa jonka johdosta muodostettiin Raahen seurakuntayhtymä. [[Pattijoki|Pattijoen]] kunnan liityttyä Raaheen myös [[Pattijoki]] tuli mukaan seurakuntayhtymään. Oman kirkkoherran ja kirkkoherrakunnan saloistelaiset menettivät vuonna 2007, jolloin Saloinen ja [[Pattijoki]] liitettiin Raahen seurakuntaan.<ref name="rth3" /><ref name="ksk">Kotiseutumme [[Pattijoki]], Raahe, Vihanti 2001-2002. Botnia-foto oy.</ref>
 
==Nykyaika==