Ero sivun ”Kino-Palatsi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Kino-Palatsin pilvenpiirtäjähanke: fix, otsikoita ei wikitetä
Rivi 6:
Teatterin omistaja ajautui 1960-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt enää yllä pitämään tätä kylläkin suosittua teatteria. Kiinteistön vuokrasopimuksen päättyessä vuonna 1965 kiinteistö myytiin Stockmann Oy:lle; arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli tiloihin uusia toimintoja, tärkeimpänä Akateemisen Kirjakaupan.
 
== Kino-Palatsin [[pilvenpiirtäjä]]hankepilvenpiirtäjähanke ==
 
Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]lta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta [[pilvenpiirtäjä|toimistopilvenpiirtäjästä]] johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus, jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat [[New York]]iin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen [[Paramount]]-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä [[Tukholma]]n [[Kungsgatan]]in kaksoistornit.
 
Helsingin kaupungin [[rahatoimikamari]] suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat suunnitelma kriittisesti, mutta lehtien palstoilla asiaan suhtauduttiin myönteisemmin. Vuonna 1930 tehtiin uusi suunnitelma, jossa rakennus oli madaltunut 11-kerroksiseksi, ja Helsingin kiinteistölautakunta puolsikin suunnitelmaa 1931 tietyin varauksin. Tässä vaiheessa Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli kuitenkin lamakauden myötä jo heikentynyt niin paljon, että hankkeesta luovuttiin.