Ero sivun ”Paavo Prokkonen” versioiden välillä

| nimi = Paavo Prokkonen, ent. Pavel Stepanovitš ProkkonenProkofjev

'''Pavel Stepanovitš (Paavo) Prokkonen''' (oik. '''Pavel Stepanovitš Prokofjev'''<ref>Alkuperäinen sukunimi, Jussila, s. 22</ref>, [[16. heinäkuuta]] [[1909]], [[Porajärvi]] – [[18. heinäkuuta]] [[1979]], [[Petroskoi]]) oli [[karjalaiset|karjalainen]] ja [[Neuvostoliitto|neuvostoliittolainen]] poliitikko, joka toimi [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksen]] Karjalan asianasioiden ministerinä sekä myöhemmin [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan]] kansankomissaarien, sittemin ministerineuvoston (vuodesta 1946) puheenjohtajana (pääministeri) 1940–471940–1947 ja 1950–561950–1956 sekä [[Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan]] korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana (presidentti) 1956–791956–1979.

Paavo Prokkonen on palkittu muun muassa kahdella [[Leninin kunniamerkki|Leninin kunniamerkillä]], yhdellä toisen luokan Suuren isänmaallisen sodan kunniamerkillä ja kahdella Punaisen lipun kunniamerkillä.<ref name="karjalan tasavalta">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gov.karelia.ru/gov/Different/Dates/1999/11.html | Nimeke = TП.С.Прокконен | Tekijä = | Julkaisija = Karjalan tasavalta | Viitattu =7.2.2009|Kieli ={{ru}}}}</ref>

Prokkonen syntyi köyhään karjalaismaanviljelijäperheeseenkarjalaiseen maanviljelijäperheeseen [[Klyyssinvaara|Klyyssinvaarassa]] ({{k-ru|Kljušina Gora}}) [[Porajärvi|Porajärvellä]], joka kuului [[Aunuksen Karjala]]n Poventsan kihlakuntaan.

Vuonna 1927 Paavo Prokkonen valittiin paikallisen maalaisneuvoston maanviljelijöiden yleisavun jaoston sihteeriksi. Samana vuonna hän aloitti opiskelun [[Leningrad]]in neuvosto-oikeuden instituutissa ja liittyi [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen]] 1930. VuoteenVuonna 1931 mennessähänet hän oli noussutnimitettiin maalaisneuvoston puheenjohtajaksi.<ref name="knowbysight">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.knowbysight.info/PPP/04111.asp | Nimeke = Прокконен (Прокофьев) Павел Степанович (Prokkonen Paavo) | Tekijä = | Julkaisija = Knowbysight.info| Viitattu =7.2.2009|Kieli ={{ru}}}}</ref>

[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä [[Suomen kansanvaltainen tasavalta|Suomen kansantasavalta]] julistettiin [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusisen]] johdolla perustetuksi [[1. joulukuuta]] [[1939]]. Karjalan asiain ministerinä toimiessaan Paavo Prokkonen oli ainoa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] ulkopuolella syntynyt ja karjalainen ministeri niin kutsutussa [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksessa]]. Talvisodan päätyttyä ja kansanvaltaisen tasavallankansantasavallan sulauduttua [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan]] Paavo Prokkonen nimitettiin uuden neuvostotasavallan ensimmäiseksi pääministeriksi, kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajaksi. UudelleenHän astui samaan virkaan hän astuiuudelleen vuonna 1950, jolloin sen nimi oli muutettu ministerineuvoston puheenjohtajuudeksi. Hän toimi siinä vuoteen 1956 saakka eli siihen saakka kun Karjalais-suomalaisensuomalainen neuvostotasavallan alentamiseenalennettiin autonomiseksi neuvostotasavallaksi saakka vuoteen 1956. Tällöin hänet ylennettiin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan presidentiksi, korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi. Virassaan hänHän toimi ainavirassa kuolemaansa saakka eli vuoteen 1979.<ref name="karjalan tasavalta"></ref>

[[Petroskoi|Petroskoin kaupunki]] pystytti Prokkoselle muistolaatan Leninin nimikkotielle Prokkosen syntymän satavuotispäivän kunniaksi vuonna 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.petrozavodsk-mo.ru/petrozavodsk/gorod/comculthis/zinf.htm?id=10225588@cmsArticle | Nimeke = Информация об очередных заседаниях комиссии | Tekijä = | Julkaisija = Petroskoin kaupunki| Viitattu =8.2.2009|Kieli ={{ru}}}}</ref>