Ero sivun ”Yhteysesikunta Roi” versioiden välillä

<!--lähde parikka alk-->Saksan Norjan armeijan (AOK Norwegen) oli aloittanut toimintansa Suomessa jo [[välirauhan aika]]na 11. kesäkuuta. Saksalaisesikunta oli sijoittunut Rovaniemen lähistölle Ranuan tien varteen Kursunkijärvelle, jonne oli jo syntynyt saksalaisvaruskunta [[Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus 1941|kauttakulkuliikenteen]] myötä. Esikuntaan oli määrätty [[Päämaja]]n ja saksalaisille alistetun III Armeijakunnan puolesta kielitaitoisia suomalaisupseereita yhdysupseereiksi. Keskitettyä johtoa varten perustettiin marraskuussa 1941 Päämajan alainen ''Yhteysesikunta Roi'', jonka komentajaksi määrättiin jo yhteysupseerina Rovaniemellä toiminut [[jääkäriliike|jääkärieversti]] [[Oiva Willamo]]. Roin toimipaikkana oli kauttakulkuasioita hoitaneen päämajan alaisen ''KauttakulkulikenteenKauttakulkuliikenteen järjestelytoimiston'' tilat [[Lapin rajavartiosto]]n esikuntarakennuksessa [[Korkalovaara]]ssa. KauttakulkiliikenteenKauttakulkuliikenteen järjestelytoimiston tehtävät ja henkilöstö siirrettiin Roille. Yhteydenpito helpottui kun saksalaisjoukot siirsivät esikuntansa tammikuussa 1942 Kursunkijärveltä Rovaniemen keskuskansakouluun.<ref name="parikka">Parikka 2005</ref>

Esikunta jakaantui helmikususahelmikuussa 1942 viiteen toimistoon tehtävien mukaan:<ref name="parikka"/>

Esikunnan yhteysupseerit toimivat eri yksiköiden esikunnissa, ja neljä heistä Rovaniemellä. XIX Vuoristoarmeijakunnan esikunnassa Petsamossa toimi 19 upseeria, Sallan suunnassa 12 ja Kiestingissä 11. YhteesäYhteensä upseereita oli 46 henkeä.<ref name="parikka"/>

Yhteysesikunta kutsuttiin Rovaniemeltä takaisin 10. syyskuuutasyyskuuta 1944 [[lapin sota|Lapin sodan]] alkaessa.