Ero sivun ”Kommunistilait” versioiden välillä

162 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
typo, wl
(typo, wl)
'''Kommunistilait''' syntyivät [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] aloitteesta kieltämään [[Suomen kommunistinen puolue|kommunistisen]] toiminnan Suomessa. Eduskunta vahvisti lait niukasti syksyllä [[1930]].
 
Niin sanotuilla kommunistilaeilla rajoitettiin kansalaisten [[painovapaus|paino-]], [[yhdistymisvapaus|yhdistymis-]] ja [[kokoontumisvapaus|kokoontumisvapautta]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1930&loppu=1939 |Nimeke=Historian äärelle 1930-luku|Viitattu=14.2.2009 | Kieli = }}</ref> Niiden perusteella estettiin kiellettyihin järjestöihin aiemmin kuuluneiden asettuminen ehdokkaaksi valtiollisissa ja kunnallisvaaleissa, sillä niiden nojalla voitiin evätä [[vaalikelpoisuus]] sellaisilta henkilöiltä, jotka viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana olivat kuuluneet valtiopetoksellisina pidettyihin järjestöihin tai muutoin suosineet kyseistä toimintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pispala.fi/pispafoorumi/punainenkirja/historia/punainen.html| Nimeke =Historia, Punainen Pispala |Viitattu =14.2.2009}}</ref>
 
[[Suomen sosialidemokraattinen puolue|Sosialidemokraatit]] vastustivat lakeja, koska oli epäilyksiä, että kaikkea niillä pyrittäisiin rajoittamaan kaikkea vasemmistolaista toimintaa. KommunistilakeihnKommunistilakeihin sisältyi koko joukko lainsäädäntöä, jolla pyrittiin estämään vasemmiston vaalimenestystä ja julkista esiintymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heikniemi.net/kirj/jur/yleinen/suohi.html | Nimeke =Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet| Tekijä =Jouni Heikniemi| Julkaisija = 14.2.2009}}</ref> [[Talonpoikaismarssi]]n jälkeen annettuun lakiesitykseen sisältyivät [[tasavallan suojelulaki]], muutokset [[valtiopäiväjärjestys|valtiopäiväjärjestykseen]], kunnallis- ja vaalilakeihin sekä painovapauslakiin. Lisäksi säädettiin muutoksia [[yhdistys]]lakiin ja [[Suomen rikoslaki|rikoslakiin]]. Tasavallan suojelulain perusteella presidentti saattoi torjua poikkeusasetuksin maata uhkaavat vaarat kansalaisvapauksista piittaamatta, joskin asetukset oli vielä alistettava eduskunnan hyväksyttäviksi. Valtiopäiväjärjestyksen muutos mahdollisti vaalikelpoisuden epäämisen henkilöltä, joka kuului valtionvastaisiin yhdistyksiin. Keskusvaalilautakunnat saivat hylätä vaalilistat, joilla oli vaalikelpoisuuden menettäneitä henkilöitä. Painovapauslain nojalla pidennettiin enimmäislakkautusaika kolmesta kuukaudesta vuoteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotinet.com/mkahieta/Dokumentit/vaalit.htm#L%C3%A4hdeviitteet | Nimeke =Syksyn 1930 eduskuntavaalit | Tekijä =Marita Hietasaari| Viitattu =14.2.2009}}</ref> Lait hyväksyttiin täpärästi.
 
Lakien seurauksena kiellettiin kommunistiset sanomalehdet ja lakkautettiin muun muassa helsinkiläinen [[Suomen Työmies]], oululainen [[Pohjolan Voima]] ja vaasalainen [[Nya Folkbladet]]. Kirjapainoja takavarikoitiin useissa kaupungeissa. Kommunisteiksi epäiltyjä pidätettiin, muun muassa 329 toimittajaa ja kirjaltajaa tuomittiin kuritushuone- ja vankeusrangaistuksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2006/1/muut/ | Nimeke =Työväen sananvapaus porvariston mielivallan alaisena | Tekijä =Markku Kuusela | Julkaisu =Kirjatyö| Julkaisija=viestintaliitto|Viitattu =14.2.2009}}</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/oik/kekkonen1-165.pdf Jukka Kekkonen:Suomen oikeudellisen historian kehityslinjoja] pdf
 
[[Luokka:Suomen laki]]