Ero sivun ”Sodan etiikka” versioiden välillä

'''Sodan etiikassa''' tarkastellaan [[väkivalta|väkivallan]] oikeutusta ja otetaan kantaa [[maanpuolustus|maanpuolustuksen]] oikeutukseen. [[Jonathan Glover]] kirjassaan ''Ihmisyys'' ajattelee että ihmisillä on [[moraali]]resursseja, jotka ovat syntyneet kasvatuksen, yhteisön arvojen ja uskonnollisuuden seurauksena. Moraaliresurssit ovat toimintamalleja, joita seuraamalla toimimme siviilimaailmassa moraalisesti oikein. [[Sota|Sodassa]] ihmisarvo unohdetaan ja moraaliresurssit murtuvat, jolloin normaalitilassa oleva [[etiikka]] muuttuu toisenlaiseksi. Sotilaskoulutus eräällä tavalla tähtää siihen että kykenemme toimimaan tosipaikan tullen moraaliresursseistamme välittämättä.

 

 

Weilille ja Levinasille ihminen on luonnostaan itsenäinen eettinen subjekti, joka ainoana pystyy ratkaisemaan toimintansa hyvän ja pahan. Koska ihminen elää muiden ihmisten kanssa, ovat yksilölliset hyvän ja pahan ratkaisut välttämättä riippuvaisia myös muista ihmisistä, jotka ovat itsessään oman hyvänsä ja pahansa ratkaisijoita. Eettinen asetelma on selvimmillään kahden ihmisen erityisessä kohtaamisessa: jos toinen ihminen on hetkellisesti tai pysyvästi toisen ihmisen armoilla, liittyen esimerkiksi väkivallan, kuoleman tai sairauden tilanteeseen, on sillä, jolla on valta tällaisessa tilanteessa, poikkeuksellinen mahdollisuus tutkia, mitä tarkoittaa ratkaista oma hyvä ja paha, oikea ja väärä eettisesti. Eettinen käsky älä tapa voi perustua vain mahdollisuuteen surmata toinen ihminen.