Possessiivipronomini

Posessiivipronominit, eli omistuspronominit ovat genetiivimuodossa taivutettuja pronomineja. Niitä käytetään omistamiseen; tosin Suomen kielessä on käytettävä posessiivisuffiksia, jos lauseessa voisi olla, tai on genetiivimuodossa oleva pronomini:

• (Minun) kirjani
• (Sinun) kirjasi
• (Hänen) kirjansa
• (Meidän) kirjamme
• (Teidän) kirjanne
• (Heidän) kirjansa

Englanti

Englannin kielessä käytetään myös posessiivipronomineja, tosin ilman posessiivisuffiksia. Englannissa posessiivipronomineista on yleensä kaksi muotoa riippuen onko pronomini ennen vai jälkeen objektia:

• That is my book (Tämä on minun kirjani)
• That book is mine (Tämä kirja on minun)

Skandinaaviset kielet

Skandinaaviset kielet, eli mm. norja, ruotsi ja tanska käyttävät lähes samannäköisiä posessiivipronomineja: yksikön 1. persoonassa et(t)-sanojen kanssa sanaa mit(t), en-sanojen kanssa sanaa min, toisessa persoonassa dit(t) ja din, kolmannessa persoonassa hans tai hennes, monikon ensimmäisessä vår (en-sanat), vårt (ett-sanat) tai våra (monikko), toisessa er (en-sanat), ert (ett-sanat) tai era (monikko) ja monikon kolmannessa persoonassa suvusta tai luvusta riippumatta sanaa deras.

Ranska

Ranskan kielessä käytetään myös posessiivipronomineja, jotka taipuvat pääsanansa kanssa samassa suvussa ja luvussa. Yksikön ensimmäisessä persoonassa käytetään suvusta riippuen sanoja mon (maskuliini), ma (feminiini) tai mes (monikko). Toisessa persoonassa vastaavat sanat ovat ton, ta ja tes ja kolmannessa persoonassa son, sa ja ses. Monikossa käytetään suvusta riippumatta objektin ollessa yksikössä ensimmäisessä persoonassa sanaa notre, ja monikossa nos, toisessa persoonassa objektin ollessa yksikössä sanaa votre ja monikossa vos, ja kolmannessa persoonassa objektin yksikössä sanaa leur ja monikossa leurs.