Ero sivun ”Joseph Caillaux” versioiden välillä

156 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
kh, korjattava
Ei muokkausyhteenvetoa
(kh, korjattava)
{{korjattava|Artikkeli käsittelee enemmän vaimon tekemää murhaa kuin itse henkilöä, lähteet pitäisi korjata}}
[[Tiedosto:Joseph Caillaux.jpg|thumb|Joseph Caillaux]]
'''Joseph Caillaux''' ([[30. maaliskuuta]] [[1863]] – [[21. marraskuuta|21.]]/[[22. marraskuuta]] [[1944]]) oli [[ranska]]lainen poliitikko ja merkittävä hahmo kolmannen tasavallan aikana. Hän oli radikaalipuolueen johtaja ja pääministeri vuosina [[1911]]–[[1912]]. Hänen maltillinen politiikkansa auttoi rauhan ylläpitämisessä [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana 1911]]{{lähde}}.
[[Tiedosto:Henriette Caillaux.jpg|thumb|left|250px|Ranskalaisen lehden [[Le Petit Journal]]in kannessa ollut piirroskuva esittää Henriette Caillaux'ta ampumassa Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten.]]
[[16. maaliskuuta]] [[1914]] [[Italia]]n [[Pariisi]]n [[suurlähettiläs]] järjesti Ranskan presidentille [[Raymond Poincaré]]lle, juhlat. Sinne oli myös kutsuttu Caillaux, joka toimi tuolloin valtionvarainministeriönävaltionvarainministerinä, puolisonsa Henrietten kanssa. Kun Caillauxit olivat vaunuissa kulkemassa [[Le Figaro]] -sanomalehden päätoimituksen ohi rouva Caillaux nousi vaunuista ja pyysi lehdenpäätoimittajalehden päätoimittajan [[Gaston Calmette]]n puheille.<ref>Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan Vuosisatamme Kronikka Gummerus 1987 sivu 167 ISBN 951-20-2893-X</ref>{{lähde tarkemmin}} Keskustelun aikana rouva Caillaux ampui toimittajan. Ampumisen syy oli selvä. Caillaux joka oli radikaali [[sosialisti]] ja ajoi Ranskaan [[Progressiivinen vero|progressiivista verotusta]]. Myös tämän maltillinen ja [[pasifisti]]nen politiikka pääministerivuosinaan [[1911]]–[[1912]] [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana ]] jolloin [[Saksa]]n sotalaivat piirittivät Ranskan linnoitusta [[Agadir]]issa oli suututtanut Ranskan [[porvaristo]]a joka tätä sekä progressiivisen verotuksen tuloa maahan.<ref> Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan Vuosisatamme Kroniikka Gummerus 1987 sivu 167 ISBN 951-20-2893-X</ref>{{lähde tarkemmin}}
 
Radikaali [[oikeisto]]lehti [[Le Figaro]] rupesi mustamaalaamaan Caillaux'n mainetta mutta ei pystynyt todistamaan syytöksiä ja joutui perumaan ne. Calmette oli kuitenkin saanut käsiinsä [[kirje]]itä, joita herra Caillaux oli kirjoittanut vaimolleen. Le Figaro oli päättänyt julkaista kirjeet samana päivänä, ja rouva Caillaux päätti vaatia kirjeitä takaisin. Kun Calmette ei suostunut, rouva Caillaux ampui hänet. Rouva Caillaux tuomittiin vankeuteen murhasta, mutta hänet armahdettiin.<ref>Berenson, Edward The Trial of Madame Caillaux (Univ. of California Press: Oxford, 1992)</ref>{{Lähde tarkemmin}}
20 299

muokkausta