Ero sivun ”Joseph Caillaux” versioiden välillä

51 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Joseph Caillaux''' ([[30. maaliskuuta]] [[1863]] – [[21. marraskuuta|21.]]/[[22. marraskuuta]] [[1944]]) oli [[ranska]]lainen poliitikko ja merkittävä hahmo kolmannen tasavallan aikana. Hän oli radikaalipuolueen johtaja ja pääministeri vuosina [[1911]]–[[1912]]. Hänen maltillinen politiikkansa auttoi rauhan ylläpitämisessä [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana 1911]]{{lähde}}.
[[Tiedosto:Henriette Caillaux.jpg|thumb|left|250px|Ranskalaisen lehden [[Le Petit Journal]]in kannessa ollut piirroskuva esittää Henriette Caillaux'ta ampumassa Le Figaron päätoimittajan Gaston Calmetten.]]
[[16. maaliskuuta]] [[1914]] [[Italia]]n [[Pariisi]]n [[suurlähettiläs]] järjesti Ranskan presidentille juhlat. Sinne oli myös kutsuttu Caillaux, joka toimi tuolloin valtionvarainministeriönä, puolisonsa Henrietten kanssa. Kun Caillauxit olivat vaunuissa kulkemassa [[Le Figaro]] sanomalehden päätoimituksen ohi rouva Caillaux nousi vaunuista ja pyysi lehdenpäätoimittaja [[Gaston Calmette]]n puheille.<ref>Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan Vuosisatamme Kronikka Gummerus 1987 sivu 167 ISBN 951-20-2893-X</ref> Keskustelun aikana rouva Caillaux ampui toimittajan. Ampumisen syy oli selvä. Caillaux joka oli radikaali [[sosialisti]] ja ajoi Ranskaan [[Progressiivinen vero|progressiivista verotusta]]. Myös tämän maltillinen ja [[pasifisti]]nen politiikka pääministerivuosinaan [[1911]]–[[1912]] [[Toinen Marokon kriisi|Marokon kriisin aikana ]] jolloin [[Saksa]]n sotalaivat piirittivät Ranskan linnoitusta [[Agadir]]issa oli suututtanut Ranskan [[porvaristo]]a joka tätä sekä progressiivisen verotuksen tuloa maahan.<ref> Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan Vuosisatamme Kroniikka Gummerus 1987 sivu 167 ISBN 951-20-2893-X</ref>
 
Radikaali [[oikeisto]]lehti [[Le Figaro]] rupesi mustamaalaamaan Caillaux'n mainetta mutta ei pystynyt todistamaan syytöksiä ja joutui perumaan ne. Calmette oli kuitenkin saanut käsiinsä [[kirje]]itä, joita herra Caillaux oli kirjoittanut vaimolleen. Le Figaro oli päättänyt julkaista kirjeet samana päivänä, ja rouva Caillaux päätti vaatia kirjeitä takaisin. Kun Calmette ei suostunut, rouva Caillaux ampui hänet. Rouva Caillaux tuomittiin vankeuteen murhasta, mutta hänet armahdettiin.<ref>Berenson, Edward The Trial of Madame Caillaux (Univ. of California Press: Oxford, 1992)</ref>{{Lähde tarkemmin}}
 
== Viitteet ==
 
* Ministerin vaimo tappaa päätoimittajan Vuosisatamme Kroniikka Gummerus 1987, sivu 167
{{viitteet}}
 
14 969

muokkausta