Ero sivun ”Karjalan Kansalaisliitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 5:
Vapaussodan jälkeen Karjalan Kansalaisliitto suuntasi kiinnostuksensa heimotyöhön. Sen heimoaktivistiseksi elimeksi perustettiin alaosasto '''Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea''', joka oli itse asiassa jossain määrin tunnetumpi kuin kantajärjestönsä. Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea tähtäsi [[heimosodat|heimosotien]] aikana muiden aktivististen järjestöjen tapaan Itä-Karjalan irrottamista [[Neuvosto-Venäjä]]n yhteydestä. Karjalan Kansalaisliitto avusti rahallisesti heimoaktivisteja, teki valistustyötä ja painoi vapaan Itä-Karjalan postimerkkejä. [[Tarton rauha]]n solmimisen jälkeen ja heimosotien aikakauden loputtua Itä-Karjalan komitea teki valistus- ja avustustyötä neuvostojoukkojen sortotoimia paenneiden karjalaispakolaisten keskuudessa.
Karjalan Kansalaisliiton viimeiset aktiiviset ajat ajoittautuvat lapualaisvuosiin ja maan kristillis-isänmaallisen, oikeistolaisen ja kommunisminvastaisen liikehdinnän aikakaudelle. Järjestön lopettamisvuodesta ei ole tietoa, koska sen viimeiset toimintakertomukset päättyivät vuoteen 1935, jolloin ilmestyi Itä-Karjalan komitean vuoteen 1934 ulottunut toimintakertomus. Syksyllä [[1929]] Karjalan Kansalaisliitto sai tehtäväkseen järjestää kommunisminvastaisia kansalaiskokouksia. Tehtävänantajasta ei ole tietoa. Karjalan Kansalaisliitto järjestikin Sortavalassa Lapuan ensimmäisen kokouksen aattona [[30. marraskuuta]] 1929, mikä pohjusti [[Lapuan liike|Lapuan liikkeenä]] tunnetun koko maan kattavan kommunisminvastaisen kansanliikkeen alkavaa toimintaa. Karjalan Kansalaisliitto olikin yhtenä ideologisena toimijana mukana kansanliikkeen toiminnassa. [[Eduskuntavaalit 1930|Lokakuun 1930 vaaleja]] ennen järjestö teki työtä luodakseen Viipurin seudulla ja muaalla Karjalassa yleisporvarillisia vaaliliittoja, jotta
Kommunismin patoamisen jälkeen ja yleisporvarillisuuden vakiinnuttua Karjalan Kansalaisliiton toiminta hiipui. Ilmeisesti myös vahvan ja vankan [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] toiminta söi aktiivisuutta. Radikaaleimmat siirtyivät [[Sinimustat|Sinimustiin]] ja [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaalliseen Kansanliikkeeseen]]. [[Itä-Karjalan kysymys]]kään ei ollut 1930-luvun puolivälissä enää niin aktiivisesti esillä kuin 1920-luvulla.
| |||