Ero sivun ”Massiäyriäiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla
Heimot
Rivi 13:
| lahko = '''Massiäyriäiset''' ''Mysida''
| lahko_auktori = [[Adrian Hardy Haworth|Haworth]], 1825
| jako = Heimot
| jaot = *[[Lepidomysidae]]
*[[Mysidae]]
*[[Petalophthalmidae]]
*[[Stygiomysidae]]
| wikispecies = Mysida
| commons =
Rivi 20 ⟶ 25:
'''Massiäyriäiset''' eli ''halkoisjalkaiset'' (''Mysida'') ovat pieniä, yleensä alle parisenttisiä, [[katkarapu]]a muistuttavia läpikuultavia äyriäisiä. [[kuoriäyriäiset|Kuoriäyriäisiin]] kuuluvalle massiäyriäisten lahkolle on ominaista suora yksilönkehitys, jossa ei ole erillistä toukkavaihetta. Massiäyriäisten nimi viittaa naaraan keskiruumiin raajojen välissä olevaan silmiinpistävään, massimaiseen hautomataskuun (marsupio), jossa poikaset kehittyvät munista suoraan aikuisen kaltaisiksi äyriäisiksi. – Massiäyriäisistä on käytetty myös nimitystä mysidit.
 
Massiäyriäisillä on [[verkkosilmä]]t, jotka ovat useimmiten tappien päässä kuten [[ravut|ravuilla]] tai katkaravuilla. Massiäyriäisten päätä ja keskiruumista myös peittää selkäkilpi (''carapax''); takaruumis on lihaksikas ja se päättyy uropodien ja päättökilven (''telson'') muodostamaan pyrstöviuhkaan. Keskiruumiin jalat ovat kaksihaaraisia (halkoisjalat); tuntosarvet ovat usein pitkät.
 
Massiäyriäisiä tunnetaan noin tuhat lajia, joista valtaosa on merieläimiä. Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan järvissä elää kuitenkin merkittävä jäännemassiaisten lajiryhmä, johon kuuluu järvien ravintoverkossa tärkeitä lajeja (mm. [[jäännemassiainen]] ''Mysis relicta''). Jotkut [[Mustameri|Mustanmeren]] alueen äyriäiset taas ovat hiljattain levittäytyneet tulokaslajeina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sisävesiin ja [[Itämeri|Itämereen]] (esimerkiksi [[kaspianmassiainen]]).