Ero sivun ”Luettelo jääkäreistä W” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 85:
([[26. kesäkuuta]] [[1893]] [[Purmo]] oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat torppari Anders Alfred Wiklund ja Maria Helena Villberg. Tämä Purmolainen maalari liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27|Jääkäripataljoona 27:ään]] 13. joulukuuta 1915 ja sijoitettiin pataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahden rannikkoasemissa ja Aa-joen talvitaisteluissa. Hän oli useita kertoja hoidettavana eri sotilassairaaloissa ja jäi Libaun sotilassairaalaan, kun pataljoona kotiutettiin. Hän lienee kuollut Saksassa. '''Kunniamerkit''': Jääkärimerkki.
* Erik Henning Wikström
(Käytti Saksassa peitenimeä Wijk), ({{Syntymä- ja kuolinaika|20|9|1891|[[Bromarv]]|20|10|1950}}) oli suomalainen feldmeister Saksan armeijassa. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja Johan Albert Wikström ja Ida Olivia Rehnberg. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1928 Elna Elisabet Lindroosin kanssa. Wikström kirjoitti ylioppilaaksi Tammisaaren ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1911 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla ja lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän suoritti lääketieteen kandidaattitutkinnon vuonna 1920 ja lisensiaattitutkinnon vuonna1927. Wikström liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Pfadfinder-kurssi]], joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan, mutta hän erosi joukosta jo 2. toukokuuta 1915 ja palasi Suomeen jatkamaan opintojaan. Suomessa hän otti elokuun puolivälissä vuonna 1917 osaa suojeluskuntatyöhön Bromarvissä, muun muassa laatimalla suojeluskunnalle koulutusohjesäännön. Suomen sisällissodan puhjettua hän liittyi [[Valkoinen Armeija|Valkoiseen Armeijaan ja matkusti Ahvenanmaalle ja liittyi siellä Saariston vapaajoukkoon. Hän toimi vapaajoukossa 2. komppanian päällikkönä. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin muun muassa Korppoossa. Myöhemmin hänet määrättiin 10. huhtikuuta 1918 alkaen Nauvoon koottujen asevelvollisten joukkojen kouluttajaksi. Armeijasta hän erosi 1. syyskuuta 1918. Hän toimi opintojensa päätyttyä vuosina 1924 – 1925 virkaatekevänä tehtaanlääkärinä Mäntässä ja kunnanlääkärinä Kuorevedellä. Marian sairaalan kirurgisen osaston virkaatekevänä apulaislääkärinä hän toimi vuosina 1924 – 1927. Hän toimi Tammisaaressa yksityislääkärinä ja Tammisaaren pakkotyölaitoksen lääkärinä vuodesta 1930 alkaen. Hänet nimitettiin 22. syyskuuta 1938 Tammisaaren kaupunginlääkäriksi ja oli toimessa vuoteen 1950 saakka. Wikström osallistui talvisotaan 20. Kenttäsairaalan lääkärinä. Hänet haudattiin Helsinkiin. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif|18px]] Jääkärimerkki.
* Johan Anton Runar Wikström
* [[Ossian Rurik Wikström]]
===August Jalmari Wilander===
([[10. syyskuuta]] [[1892]] [[Saarijärvi]] – [[28. maaliskuuta]] [[1918]] [[Tampere]]) oli suomalainen jääkärivaravääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies Kristian Wilander ja Kaisa Kallentytär. Tämä kansakoulun käynyt Lapualainen autonkuljettaja liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27|Jääkäripataljoona 27:ään]] 11. helmikuuta 1916 ja sijoitettiin pataljoonan pioneerikomppaniaan, josta hänet siirrettiin 7. toukokuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon hänen sairautensa takia. Takaisin komppaniaansa hän palasi 21. heinäkuuta 1916 ja otti osaa taisteluihin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahden rannikkoasemissa ja Schmardenissa sekä Aa-joen talvitaisteluissa. Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 varavääpeliksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 18. helmikuuta 1918 jääkärien etujoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 2. Jääkärirykmentin [[4. jääkäripataljoona]]n 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, missä hän kaatui 28. maaliskuuta 1918 ja haudattiin Saarijärven sankarihautaan. '''Ylennykset''': Varavääpeli 7. helmikuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; Vapaussodan muistomitali soljen kera, Jääkärimerkki.
| |||