Ero sivun ”Kimmo Pietiläinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 35:
{{Sitaatti|Suomen kirjakieli alkoi syntyä siitä, että yliopiston professorit ja muut oppineet ihmiset ryhtyivät 1830- ja 1840-luvuilla kääntämään kansalle puutarhaoppaita, kodinhoito- ja terveyskirjoja. Muun muassa Elias Lönnrot keksi silloin valtavasti sanoja. Solukin on hänen perujaan. Tilanne on nyt paljolti samanlainen. On tärkeätä, että ihmiset voisivat itse omalla äidinkielellään perehtyä myös uusimpiin luonnontieteellisiin ajatuksiin ja tutkimustuloksiin.|<ref name="Turun sanomat"/> }}
Pietiläisen mukaan tiedekirjallisuus edustaa länsimaisen ajattelun suurimpia saavutuksia.<ref name="Turun sanomat"/> Tästä huolimatta Pietiläisen mukaan ”kaikki valtion kirjallisuuden tukitoimet on suunnattu niin, että ne estävät uudenlaisen ajattelun syntymisen ja omaehtoisen ajattelun kehittymisen”.<ref name="Helsingin sanomat">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tietokirjojen+k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen+suomeksi+yh%C3%A4+vaikeampaa/1135229085265 | Nimeke=Tietokirjojen kääntäminen suomeksi yhä vaikeampaa | Tekijä=Räikkä, Jyrki | Selite=artikkeli | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=30.7.2007 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=6.2.2009}}</ref>
Pietiläisen mukaan suuret kustantajat eivät hoida sivistystehtäväänsä. Ne keskittyvät hänen mielestään tuottamaan vähällä vaivalla kaavamaista tuotantoa sen sijaan että seuraisivat ulkomaista keskustelua ja kehittäisivät suomalaista ajattelua.
{{Sitaatti|Isojen kustantamojen tietokirjat ovat samalla tasolla kuin Ilkka Remeksen kirjat kaunokirjallisuudessa: Dawkinsin ja keittokirjan välinen ero on yhtä suuri kuin Remeksen ja Dostojevskin|<ref name="Helsingin sanomat"/> }}
== Palkinnot ja tunnustukset ==
| |||