Ero sivun ”Nummelan parantola” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttäjän 91.154.212.9 (keskustelu) muokkaus 6233887 kumottiin: perustelematon poisto, vaikka onkin lähteetön osio?
{{lähde tarkemmin}} tiedotusosasto-lähteeseen, kirjoittajan muistot eivät ole tarkistettavuuskäytännön mukainen lähde -> pois. kuvatekstien pisteet.
Rivi 9:
Päärakennuksen järvenpuoleiseen päätyyn liitettiin jo alun alkaen puurakenteinen, kaksikerroksinen avoin makuuhallirakennus, koska hyvin kauan tärkein keuhkotaudin hoitotapa oli potilaitten makuuttaminen sään mukaan peiteltyinä ulkoilmassa.
 
[[Kuva:Makuuhallit.jpg|thumb|Nummelan parantolan makuuhalleja ja niihin liittynyt asuintorni.]]
 
Hallien päähän rakennettiin tiilestä nelikerroksinen tornimainen asuntorakennus hoitajia varten. Rakennus jäi parantola-ajan päätyttyä tyhjilleen, koska se oli vailla vesijohtoja ja viemäreitä.
Rivi 17:
Lisäksi alkuperäiseen yhdyskuntaan kuului ylilääkärin asunnoksi rakennettu suuri puuhuvila, toinen hiukan pienempi muille lääkäreille ja kasarmimainen kaksikerroksinen puutalo henkilökuntaa varten, tiilestä muurattu voimakeskus, luonnonkivinen maakellari ja portinvartijan mökki. Voimakeskuksen yhteyteen sijoitettiin hyvinvarustettu [[pesula]], johon kuului höyryllä toimiva [[mankeli]].
 
[[Kuva:Voimakeskus.jpg|thumb|Laitoksen voimakeskus vuoden 2007 asussaan.]]
 
Sääksjärven rannalle sijoitettiin suomalaisille välttämätön sauna; jonkin matkan päähän rakennettiin hirsistä erillinen suojarakennus vesijohtoja ruokkiville pumpuille; tämä rakennus jäi tyhjilleen 60-luvulla, kun viereen valmistui uusi tiilirakenteinen yhä käytössä oleva pumppaamo. Vanha ja huonokuntoinen sauna korvattiin samoihin aikoihin uudella hirsirakenteisella, nyt sähkölämmitetyllä. Tämä sauna oli käytössä vain kesäaikana; normaalikäyttöä varten valmistui voimakeskuksen viereen tiilirakenteinen moniosainen sauna.
Rivi 26:
Päärakennukseen mahtui kolme vuodeosastoa ja suurimpaan huviloista, entiseen ylilääkärin taloon, sijoitettiin kävelykykyisten potilaiden avoimempi osasto. Kasarmityyliseen entiseen henkilökunnan asuintaloon sijoitettiin laitoksen oma [[postipysäkki]] Röykkä I, jonka [[postinumero]] oli 05130; rakennuksen yläkertaan tuli henkilökunnan asuntotiloja. Lääkärien käytössä ollut suuri huvila muutettiin talouspäällikön virka-asunnoksi. Rakennuksen yläkertaan sijoitettiin lisää henkilökunnan asuntoja.
 
[[Kuva:Ylilaakarinhuvila.jpg|thumb|Entinen ylilääkärin huvila, myöhemmin potilasosasto 4.]]
 
Laitoksen lääkärit eivät enää asuneet alueella vaan kävivät vain tarvittaessa. Heille järjestettiin tilapäistä majoittumista varten huoneisto päärakennukseen.
Rivi 50:
 
Kuvauksessa avustanut sairaalan henkilökunta kertoi, miten suuri työ tehtiin muun muassa varastotilojen ja vinttien tutkinnassa, kun piti löytää aikakauteen sopivaa kalustoa ja välineitä, jotka oli pääosin jo hävitetty, mutta jotakin sentään löytyi.
 
 
==Lähteet==
* Helsingin kaupungin terveysvirasto, tiedotusosasto{{lähde tarkemmin}}
* Alueella asuneen artikkelin kirjoittajan omakohtaiset muistot
 
[[Luokka:Nurmijärvi]]