Ero sivun ”Lauri Simonsuuri” versioiden välillä

'''Lauri Robert Simonsuuri''' (syntyjään '''Laiho''' vuoteen 1945 asti, [[18. syyskuuta]] [[1910]], [[Uusikaupunki]] – [[9. toukokuuta]] [[1964]], [[Helsinki]]) oli suomalainen kansanrunouden tutkija ja [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kansanrunousarkiston amanuenssi 1936–62vuodesta 1936 alkaen ja arkistonhoitaja 1962–64.

Lauri Laiho kirjoitti [[ylioppilas|ylioppilaaksi]] [[Viipurin klassillinen lyseo|Viipurin klassillisesta lyseosta]] vuonna 1931 ja, valmistui [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] [[Helsingin yliopisto]]sta vuonna 1935 ja [[filosofian lisensiaatti|filosofian lisensiaatiksi]] vuonna 1960. [[Wiipurilainen Osakunta|Wiipurilaisen osakunnan]] jäsenyyden kautta Laiholle avautui mahdollisuus opiskella vuoden 1934 syyslukukauden ajan [[Tarton yliopisto]]ssa, sillä osakunta oli solminut ystävyyssopimuksen tarttolaisen Korporatsioon Revelian kanssa. Vuonna 1937 Laiho solmi avioliiton fil. kand. Aili Laannin kanssa ja kesällä 19381937–38 he tekivät yhteisen [[kansanperinne|kansanperinteen]] tutkimus- ja keruumatkan [[Viro]]n [[Inkeri]]in.

Talvisodassa Laiho palveli [[jalkaväkirykmentti 36 (talvisota)|jalkaväkirykmentti 36]]:n joukossa ja jatkosodassa v. 1941–42 hän palveli [[jalkaväkirykmentti 26 (jatkosota)|jalkaväkirykmentti 26]]:ssa. Hänet lomautettiin huhtikuussa 1942 ja ylennettiin kapteeniksi, minkä jälkeen Laiho toimi kansanperinteen tallennustyössä kesällä 1942 [[Itä-Karjala]]ssa. Toukokuusta 1943 Laiho palveli valistusupseerina. Vuonna 1945 hän otti takaisin suvun vanhan nimen Simonsuuri. Lauri Simonsuuri kuoli työnsä ääreen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa Hallituskadulla 9. toukokuuta 1964. Pekka Laaksosen mukaan Lauri Simonsuuri oli "suomalaisten tarinoiden paras tuntija", jonka suurtyö oli uskomustarinoiden tyyppiluettelo ''Typen- und Motivverzeichnis der finnischen mythischen Sagen.''