Ero sivun ”Kansantuomioistuin (natsi-Saksa)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
DragonBot (keskustelu | muokkaukset)
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 151-17-15, Volksgerichtshof, Roland Freisler.jpg|thumb|210px|Puheenjohtaja Roland Freisler]]
'''Volksgerichtshof''' (VGH, {{K-fi|Kansantuomioistuin}}) oli [[natsi-Saksa|kansallissosialistisen Saksan]] erikoisoikeus, joka oli säädetty lailla 24.4.1934. [[Valtiopäivätalo (Saksa)|Valtiopäivätalon]] palon jälkeinen oikeusprosessi päättyi kansallissosialistien kannalta epäedulliseen tulokseen, koska Valtakunnanoikeusvaltakunnanoikeus tuomitsi yksin päätekijänä [[Marinus van der Lubbe]]n. Kansallissosialistelta jäi tällöin tilaisuus syyttää kommunisteja palosta. Tätä taustaa vasten perustettiin poliittisiin rikoksiin erikoistunut VGH, jonka piiriin kuuluivat mm. seuraavat rikosasiat: puolustusmateriaalin vahingoittaminen, vihollisen avustaminen ja puolustuskyvyn heikentäminen. Kansantuomioistuin jakoi tuomioita myös [[musta pörssi|mustan pörssin]] kauppiaille, lakkoilijoille ja tappiomielialaa levittäneille.<ref name="Snyd364"/>
 
Kansantuomioistuin kokoontui Berliinin oikeustalon istuntosalissa. Oikeussali oli koristettu suurilla hakaristilipuilla sekä [[Adolf Hitler]]in ja [[Fredrik II Suuri|Fredrik II Suuren]] rintakuvilla. Oikeusistuin koostui kahdesta ammattilaistuomarista sekä viidestä maallikkojäsenestä, jotka olivat koottu natsipuolueen, poliisin, SS:n ja sotavoimien riveistä. Ammattilaistuomarien äänet olivat ratkaisevat ja ne saattoivat kaataa maallikkojen äänet. Tuomarit nimitti Hitler Valtakunnanvaltakunnan oikeusministeriön (''Reichsjustizministerium'') ehdotuksesta. Oikeusistuimen tärkein jäsen oli puheenjohtaja. VGH tuomitsi ainoana oikeusasteena, muutoksenhakumahdollisuutta tuomioihin ei ollut.<ref name="Snyd364">Snyder s. 364</ref>
 
VGH:n puheenjohtaja oli vuodesta 1936 [[Otto Thierack]], jota seurasi vuodesta 1942 [[Roland Freisler]]. Viimeistään Freislerin nimittämisen myötä kansantuomioistuin lakkasi täysin muistuttamasta todellista laillista oikeusistuinta. Freisler ajoi kuolemantuomioita läpi vähin todistein sekä pilkkasi ja nöyryytti syytettyjä.<ref>[http://www.gedenkstaette-ploetzensee.de/10_e.html Plötzensee Memorial Center: Judicial Terror] Luettu 7.11.2008</ref> Kun kansantuomioistuin tuomitsi [[Heinäkuun 20. päivän salaliitto|heinäkuun 20. päivän salaliiton]] jäseniä, Freisler raivosi ja huusi niin kovaa, että istunnot tallentaneen filmiryhmän äänittäjillä oli suuria vaikeuksia tehdä työnsä.<ref name = "Spiri"/>