Ero sivun ”Riimusauva” versioiden välillä

'''Riimusauva''' on puusauva, johon on merkitty kuvioin ja viilloin [[kalenteri]]. Mahdollisesti varhaiset lähetyssaarnaajat[[lähetyssaarnaaja]]t kantoivat riimusauvoja mukanaan pohjoisessa, ja heiltä niiden käyttö siirtyi muillekin. Sauvojen alkuperästä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Riimusauvoja on ollut myös [[Suomi|Suomessa]]. Riimusauvassa ei ollut [[riimukirjoitus]]ta, vaan suomen sana "''riimu"'' tarkoitti alun perin viiltoa ja kuviointia. Toinen selitys on, että riimusauvan "riimu"”riimu” tulisikin latinan[[latina]]n sanasta "''primus"'', joka tarkoittaa uuttakuuta seuraavaa päivää. Vuoden päivien merkit riimusauvoissa ovat joissakin sauvoissa skandinavisia FUTHARK-riimuja, joissakin muita riimukirjainten näköisiä kirjainmerkkejä, joiden alkuperästä ei ole tietoa.

Joissakin riimusauvoissa oli lisäksi vuoden päivien alapuolella lisärivi riimuja. Näitä kutsuttiin "kultaluvuiksi", ja ne merkitsivät [[Kuun vaiheet|Kuun vaiheiden]] kierron vuodesta toiseen satojen vuosien ajaksi eteen ja taaksepäin. Kultaiset luvut ovat peräisin Antiikin Kreikasta 432  eaa., kun astronomi Meton laski Kuun 18,6 -vuotisen syklin, ja se kaiverrettiin 19 kullatulla luvulla Ateenan muuriin. Kuun n.noin 19-vuotinen sykli lienee kuitenkin tunnettu jo kivikaudella.

Riimusauvassa yhdeksästätoista kultaluvusta yksi pätee vuoden kerrallaan, ja se päivä, jonka alla kyseinen kultaluku on, on uudenkuun päivä kuluvana vuonna. Seuraavana vuonna uudenkuun päivän osoittaa kultalukujen aakkosjärjestyksessä seuraava merkki. Kun kultaluvut kirjoitettiin yleisesti tunnetuilla 16-kirjaimisilla futhark-"aakkosilla"”aakkosilla” (joihin tätä varten lisättiin kolme ylimääräistä riimua), oli niiden "aakkosjärjestys"”aakkosjärjestys” yleisesti tunnettu. Jos käytettiin muuta 19 merkin sarjaa, merkittiin tämä merkkisarja yleensä riimusauvan kahvaan.

Uppsalan[[Uppsala]]n katolinen piispa [[Olaus Magnus]] kertoo vuonna 1555 latinaksi julkaistussa suuressa historiateoksessaan "''Historia de Gentibus Septentrionalibus"'' (josta osa suomennettu nimellä Pohjoisten kansojen historia), että suomalaiset äidit opettivat tyttärilleen ja isät pojilleen vapaa-aikana riimusauvan käyttöä, jossa he olivat eteviä.