Versio 17. joulukuuta 2005 kello 22.14 muokkaa Kiiskinen (keskustelu \| muokkaukset) 131 muokkausta pieni lisäys ← Vanhempi muutos		Versio 17. joulukuuta 2005 kello 22.19 muokkaa kumoa Muu-karhu (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 19 639 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: :''Tämä artikkeli kertoo linnusta. [[Kiiruna (kunta)\|Kiiruna]] on myös kunta Ruotsissa.''▼ {{Taksonomian_alku_eläimet \| väri=pink \| nimi=Kiiruna}}<br />{{Elinvoimainen}} {{Taksonomian_luokitus \| väri=pink }} Rivi 13 ⟶ 11: {{Taksonomian_luokituksen_loppu \| väri=pink }} {{Taksonomian_loppu}} ▲:''Tämä artikkeli kertoo linnusta. [[Kiiruna (kunta)\|Kiiruna]] on myös kunta Ruotsissa.'' '''Kiiruna''' (''Lagopus mutus'') on aidosti arktinen lintu. Se on harvoja lintuja, jotka viihtyvät kylmillä ja tuulisilla asuinalueellaan ympäri vuoden. ==Levinneisyys== ~~'''~~Kiiruna~~''' (Lagopus mutus) on aidosti arktinen lintu. Se on harvoja lintuja, jotka viihtyvät kylmillä ja tuulisilla asuinalueellaan ympäri vuoden. Se~~ elää Suomen ja Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla, koko Norjan vuoristossa, Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa, Islannissa, Grönlandissa sekä Jäämeren pohjoisilla saarilla mm. Huippuvuorilla ja Karhusaarilla. :Kiiruna sekoitetaan tunturialueilla helposti lähisukulaiseensa [[Riekko\|riekkoon]] (Lagopus lagopus). Lintujen erottaminen pelkästään ulkonäön perusteella on harjaantuneelle silmällekin vaikeaa. Havaintopaikan perusteella lajin määrittely sen sijaan on jopa helppoa. Nyrkkisääntö on, että tunturipaljakalla pensasrajan yläpuolella esiintyvät ovat kiirunoita ja alempana riekkoja.▼ ▲:Kiiruna sekoitetaan tunturialueilla helposti lähisukulaiseensa [[Riekko\|riekkoon]] (Lagopus lagopus). Lintujen erottaminen pelkästään ulkonäön perusteella on harjaantuneelle silmällekin vaikeaa. Havaintopaikan perusteella lajin määrittely sen sijaan on jopa helppoa. Nyrkkisääntö on, että tunturipaljakalla pensasrajan yläpuolella esiintyvät ovat kiirunoita ja alempana riekkoja. ==Koko ja ulkonäkö== Rivi 22 ⟶ 26: Se muistuttaa erehdyttävästi meillä yleisempää riekkoa sekä olemukseltaan että väritykseltään. Talvella molemmat lajit ovat kauttaaltaan puhtaan valkoisia lukuunottamatta mustia pyrstösulkia. Kesällä sekä koiraalla että naaraalla perusväritys on ruskeankirjava, koiraalla on tummanharmaa pää ja kaula. Vatsa ja siipien alapinnat molemmilla sukupuolilla ovat valkoiset läpi vuoden. Kiiruna on kehittänyt suojavärinsä jos mahdollista vielä sukulaistansakin monipuolisemmaksi; kesällä varsinkin naaraan yleisväri vaihtelee jopa huomattavasti elinympäristön värisävyjen mukaisesti. Yleissävyltään kesäpuku on kellertävämpi kuin riekolla. Syksyllä puolestaan koiraan selkä on riekkoa harmaasävyisempi. :Talviasuisen kiirunakoiraan tuntomerkki on silmän ja nokan välinen, selvästi havaittava musta ohjasjuova. Naaraalla sitä ei ole, ei myöskään riekolla. - Kiiruna on kooltaan jonkin verran riekkoa pienempi ja hoikempi. Linnun pituus on 31-35 cm ja paino 400-500 g. Rivi 30 ⟶ 35: ==Elinympäristö== Kiiruna elää tuntureilla puu- ja pensasrajan yläpuolella eli paljakalla ja viihtyy erinomaisesti kivirakkaisillakin lakialueilla. Talvisin se kerääntyy riekon tavoin parviksi, joiden koko vaihtelee alle kymmenestä jopa 50:een. Se on rohkea, suojaväriinsä luottava lintu, joka ihmisenkään kohdatessaan ei mielellään nouse lentoon, vaan väistää juoksemalla. Kiirunan lento kantaa yleensä vain muutamia kymmeniä metrejä tunturinrinnettä viistosti alaspäin, mistä se jälleen kävelee takaisin oleskelukorkeudelleen. :Viima ja pakkanen eivät ole kiirunan elinehto, sillä se saattaa myös siirtyä talveksi suojaisempiin laaksoihin tai niiden reuna-alueille. Suomessa kiiruna pysyttelee myös sydäntalven tuntureiden paljakka-alueilla tai aivan tunturikoivurajan tuntumassa. ==Lisääntyminen==

Ero sivun ”Kiiruna” versioiden välillä