Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva |
Fix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Vallis_Gratiae_550.jpg|thumb|180px|Naantalin luostari 550 vuotta -muistomerkki Naantalin kirkon edustalla.]]
'''Naantalin luostari''' (''Armonlaakson luostari'', {{k-la|Vallis gratiae}}, ruots. ''Nådendal'') oli piispa [[Maunu II Tavast]]in Suomeen perustama [[birgittalaiset|birgittalais]]luostari. Luostari aloitti toimintansa [[Masku]]ssa vuonna [[1440]]. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, ja luostari päätettiin jo vuonna [[1443]] siirtää [[Raisio]]n Ailosiin, nykyiseen [[Naantali]]in. Rakennustyöt Ailosenniemellä lienevät alkaneet syksyllä [[1443]], mutta sisaret ja munkit siirtyivät luostariin ilmeisesti kesällä [[1444]]. Luostarin rakennukset ryhmittyivät luostarin kirkon ympärille. Lounaassa ja lännessä sijaitsivat munkkien tilat, pohjoisessa ja luoteessa nunnien tilat. Luostarin rakennuksista on nykyaikaan säilynyt vain vähäisiä muurinkatkelmia.<ref>
Tarkka jäsenmäärä tunnetaan vain vuodelta 1487; tuolloin luostarissa asui 54 sisarta ja kahdeksan pappisveljeä. Lisäksi oli kaksi diakoniveljeä ja kuusi maallikkoveljeä. Luostariyhteisön kukoistusaikaa kesti 1490-luvun alkuun saakka. Vuoden 1495 ruttoepidemia oli ankara: luostarin ulkopuolella sijainneessa kartanossa, joka ilmeisesti toimi sairaalana, kuoli noin 50 henkeä. Epidemia ei levinnyt tuolloin luostariin, mutta vuoden 1508 ruton aikana kuoli 36 luostarin asukasta.<ref>
[[Kuva:Jöns Budde memorial.jpg|left|thumb|200px|Luostariveli [[Jöns
Luostarin toiminta alkoi näihin aikoihin näivettyä. Viimeiset uskonpuhdistuksen jälkeiset vuosikymmenet olivat sitäkin kovempaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, että luostarissa on luettava Raamattua Birgitan ilmestysten sijaan. Lisäksi messun sai pitää ainoastaan jommalla kummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.
Luostarin viimeinen abbedissa Birgitta Knutsdotter Kurck kuoli vuonna [[1577]]. Tämän jälkeen luostari koki vielä lyhyen kukoistuskauden [[Juhana III]]:n kaudella. Kuningas suosi katolisuutta puolisonsa, ankaran roomalaiskatolisen [[Katarina Jagellonica]]n tähden.
Kuitenkin toiminta hiljeni nunnien ikääntyessä, ja luostari muuttui hiljalleen iäkkäiden, turvattomien naisten suojapaikaksi, kunnes viimeinen nunna Elina Knutsdotter kuoli vuonna 1591.<ref>
Luostarikirkko paloi 4.
Nykyisin luostarista on jäljellä vain kirkko, joka toimii [[Naantalin kirkko]]na.
|