Ero sivun ”Ajanlasku” versioiden välillä

{{Korjattava/Kieli | Kts. "Erilaisia ajanlaskutapoja", kappale 7, ''kursivoitu'' teksti}}

 

Uusi ajan määrityksen tarve on muun muassa [[fysiikka|fysiikassa]] tarvittava ajanmääritys. Tällöin puhutaan [[Aika#Ajan mittaaminen|ajan mittaamisesta]] tai [[kronometria]]sta, mutta myös ajanlaskua käytetään. Raja ajan mittaamisen ja ajanlaskun välillä ei ole aivan selvä. Yleensä kuitenkin ajanlaskussa on kysymys nimenomaan [[vuorokausi|vuorokautta]] pidempien yksiköiden kuten kuukausien ja vuosien muodostamasta järjestelmästä; vuorokautta lyhemmät yksiköt kuuluvat ajan mittaamisen alaan. Mainittakoon tässä kuitenkin, että nykyisin määritelmät eivät enää perustu auringon ja kuun liikkeisiin vaan sen aika, atomiaika ([[UTC]]) on sidottu [[cesium]]-atomin värähtelyyn jota korjataan tähtien sijaintiin liittyvien mittausten pohjalta. Mittaukseen käytetään [[atomikello]]a. Vuoden pituus on 290 091 500 000 000 [[cesium]]atomin värähdystä. [[Atomiaika]]an siirryttiin virallisesti vuonna [[1972]].

Ajanlaskun ongelmia on yhtä monta kuin sen osiakin eli nollahetki ja aikayksikkö. Nollahetki on yleensä määritelty jonkin kyseisen yhteiskunnan historiallisen tapahtuman mukaan. Ajan käytön yleisin tarve on luonnonkiertokulkujen ennustaminen, esimerkiksi sen, milloin [[Aurinko]] laskee. Toinen käyttökohde on ihmisten välisen yhteistoiminnan suunnittelu. Nämä tarpeet yhdessä ihmisen eliniän kanssa ovat johtaneet nykymuotoiseen ajanlaskentaan, jossa suurin yksikkö on vuosi eli [[Maa]]n kiertoaika Auringon ympäri ja siten vuodenaikojen vaihtelu. Kaksi muuta keskeisintä kiertoa ovat [[Kuu]]n kierto Maan ympäri ja Maan pyöriminen akselinsa ympäri. Yksiköiden määrittelyn ongelmat johtuvat siitä, että näiden keskinäiset suhteet eivät ole kokonaislukuja, mutta kuitenkin halutaan, että jaksolliset tapahtumat sijoittuvat aina samaan kohtaan aikajaksoa. Nykyisin käyttämässämme ajanlaskussa kuukaudet eivät enää olekaan yhtä pitkiä kuin Kuun todellinen kiertoaika; sitä vastoin [[karkausvuosi]]en avulla kalenterikuukaudet saadaan pysymään tuhansien vuosien ajan samana vuodenaikana.

 

[[Kuva:Calendar of saints.jpg|thumb|Kesäkuu. Suomalaista alkuperää oleva Turussa käytetty pyhimyskalenteri vuosilta 1340-1360.]]

 

 

 

== Erilaisia ajanlaskutapoja ==

Muinaisten [[egypti]]läisten vanhin tunnettu päivämäärä on vuodelta [[4236 eaa.]] Egyptiläisten vuodessa oli 365 ja 1/4 päivää. Sen ajanlasku alkoi kyseisestä vuodesta. Muinaisen [[Kiina]]n vuosi perustui [[Kiinalainen kalenteri|kuukalenteriin]] ja sen vuoden pituus oli 354 päivää eli 12 kuukautta, jotka alkavat aina uudenkuun aikaan. Määrävälein vuoteen lisätään 13. kuukausi, jotta kalenterikuukaudet pysyvät aina suunnilleen samana vuodenaikana.

 

[[1792]] [[Ranska]]ssa tehtiin [[Ranskan vallankumous|vallankumouksen]] jälkeen lyhytaikaiseksi jäänyt kalenteriuudistus, ns. "Järjen kalenteri", [[vallankumouskalenteri]] eli tasavaltalainen kalenteri, jossa oli 30-päiväisiin kuukausiin perustuva kalenteri, johon lisättiin 5 päivää ja 6 karkausvuosina. Siinä ajanlasku aloitettiin vuodesta 1792. Viikossa oli 10 päivää ja kuukaudessa oli täten 3 viikkoa. [[Napoleon]] palautti gregoriaanisen kalenterin 1806.

 

 

 

 

[[Luokka:Ajanlasku|*]]