Ero sivun ”Energiapolitiikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Öljy: pääartikkeli
parannusta -sekanen artikkeli edelleenkin -norjan osa copyviona pois
Rivi 4:
==Öljy==
{{Pääartikkeli|[[Maaöljy]]}}
Vuonna 1946 USA:n öljynkulutus ylitti sen kotimaisen tuotannon.
Öljyä löydettiin Yhdysvalloista 10.1.1901.{{lähde|Soopaa. Ei anna hyvää kuvaa tekstin luotettavuudesta.}} Öljyn löytyminen kaksinkertaisti energiankulutuksen vuosina 1895-1915. Ongelmana oli öljyn hinnan heittelehtiminen volyymin mukaan. [[John D. Rockefeller]] tasoitti epätasapainoa investoimalla öljytuotannon koko arvoketjuun öljy-yhtiössä [[Standard Oil]]. Standard Oil myi öljyä halvemmalla kuin kilpailijat, usein laittomasti. Siten se ajoi kilpailijat konkurssiin ja pystyi ostamaan ne pois markkinoilta. Standard Oil sai 90 % USA:n markkinoista. Antimonopolilaki vuonna 1914 jakoi Standard Oilin 10 yhtiöksi. Ne ovat yhdistyneet jättiläisiksi. [[Exxon]] ja [[Mobil]] yhdistyivät hiljan. Rockefellerin liiketoimintamalli on säilynyt vakiona öljyliiketoiminnassa. Malli perustuu isoon monikansalliseen yhtiöön, joka toimii useilla markkinoilla ja sektoreilla ja voitto perustuu kasvavaan tuotantoon. Vuonna 1946 USA:n öljynkulutus ylitti sen kotimaisen tuotannon.<ref>Paul Roberts, Kun öljy loppuu, Edita 2006 (The end of oil – On the edge of a perilous new world, Houghton Mifflin Company, New York 2004), s. 44-46, 50</ref>
 
[[Standard Oil]] investoi öljytuotannon koko arvoketjuun. Yhtiö ajoi kilpailijat konkurssiin ja osti ne pois markkinoilta. Lopulta sillä oli 90 % USA:n öljymarkkinoista. Antimonopolilaki vuonna 1914 jakoi Standard Oilin. muodostetut uudet yritykset ovat yhdistyneet myöhemmin jättiläisiksi.<ref>Paul Roberts, Kun öljy loppuu, Edita 2006 (The end of oil – On the edge of a perilous new world, Houghton Mifflin Company, New York 2004), s. 44-46, 50</ref>
 
== Yhdysvallat==
Rivi 15 ⟶ 17:
== Saksa ==
 
Ennen vuotta 1990 saksan energiapolitiikkaa hallitsivat kivihiili, ydinvoimayhtiöt ja kaivosalan liitot. Paul Robertsin mukaan yrityksillä oli sähköverkkomonopoli, joka esti vaihtoehtoisen sähkön myynnin. Tsernobylin ydinvoimalan onnettomuus, kivihiilivoiman saasteet ja ilmastonmuutos poistivat vaihtoehdot. Sosiaalidemokraattinen Gerhard Schröderin hallitus tuki uusiutuvaa energiaa energiayhtiöiden vastustuksesta huolimatta. Saksan uusiutuvan energian markkinat ovat kasvaneet nopeammin kuin matkapuhelinmarkkinat 1990-luvulla.<ref>Paul Roberts, Kun öljy loppuu, Edita 2006 (The end of Oil – On the Edge of a Perilous New World, Houghton Mifflin Company, New York 2004) s.316-7</ref> Tuulienergia kasvaa 3000 MW tai 2 % sähköstä vuosittain. Saksan mielestä vedystä on tullut poliittinen peiteoperaatio.
 
Saksassa ja Isossa-Britanniassa on päästökatto ja hiilibudjetti. Toisin sanoen ne asettavat rajoja monille teollisuudenaloille, kuten energiateollisuudelle ja tuotteiden valmistajille.<ref>Paul Roberts, Kun öljy loppuu, Edita 2006 (The end of Oil – On the Edge of a Perilous New World, Houghton Mifflin Company, New York 2004) s.153</ref>
 
Tuhannet saksalaiset maanviljelijät tekevät voittoa tuulivoimasta. Ilman saksan hallituksen tukea, he eivät voisi syöttää sähköä verkkoon. Vuodesta 1990 sähköntuottajien on pitänyt ostaa sähköä kaikilta tuottajilta. Tuulifarmarit ovat saaneet muhkeaa voittoa. ”Ennen laskettiin yksi lehmä, kaksi lehmää, kolme lehmää. Nyt lasketaan yksi euro, kaksi euroa, 3 euroa.<ref>Paul Roberts, Kun öljy loppuu, Edita 2006 (The end of Oil – On the Edge of a Perilous New World, Houghton Mifflin Company, New York 2004) s.315</ref> Tuulienergia kasvaa 3000 MW tai 2 % sähköstä vuosittain. Saksan mielestä vedystä on tullut poliittinen peiteoperaatio.
 
==Suomi==
{{Pääartikkeli|[[Suomen energiapolitiikka]]}}
 
ValtioSuomen valtio kerää ympäristöveroja 5 miljardia euroa vuodessa, puolet polttoaineista ja 500 miljoonaa sähköverosta.<ref>Kioto-sopimus on Suomelle kallis, Talouselämä 34/2005 s. 43</ref>
 
[[IPCC]]:n mukaan Suomi tuottaa turpeella 7 % sähköstä ja 19 % kaukolämmöstä. Sen hiilidioksidipäästöt vastaavat kivihiilen hiilidioksidipäästöjä.<ref>Energiatilasto, Vuosikirja 2006, Tilastokeskus, Helsinki 2006 </ref>, jostaTammikuussa aiheutuvat kustannukset kaikki suomalaiset maksavat sähkölaskuissaan. 1.1.2005 sovittiin hiilidioksidin sitovat päästömaksut EU:ssa. Näistä huolimatta Suomen hallitus on tukenut teollisuuden kivihiileen verrattavan turpeen käytön jatkamista, vaikka se aiheuttaa kalliit hiilidioksidimaksut.<ref>[http://www.torvproducenterna.se/rapporter/Country%20reports%20all%20final.pdf Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania] 30.12.2005 VTT</ref>
 
===Sähkömarkkinat===
 
[[Energiamarkkinavirasto]]n EMV:n ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka vaatiivaati muutoksia [[sähkömarkkinalaki]]in kilpailun edistämiseksi. Lakimuutoksen pitää helpottaa [[sähköyhtiö]]n vaihtoa ja yritysten hinnanmuutoksia. Suomessa sähköyhtiön voi vaihtaa lisämaksutta vain kerran vuodessa. Esimerkiksi [[Ruotsi]]ssa ja [[Norja]]ssa vaihdetaan yhtiötä useammin.<ref>Energiavirasto: Sähköyhtiön vaihtoa pitää helpottaa lailla, Ruotsissa voi vaihtaa kerran kuussa, Suomessa kerran vuodessa maksutta, Helsingin Sanomat 2.6.2007 C10</ref>
 
Kilpailuvirastojen selvityksen mukaan energia-alalle tarvitaan Suomessa lisää kilpailua ja kapasiteettia. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat oligopoliset; niillä toimii vain kourallinen muita selvästi suurempia yrityksiä.<ref>[http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/vuosikirja-2007.pdf Vuosikirja 2007]Kilpailuvirasto</ref><ref>[http://www.kkv.se/upload/Filer/Trycksaker/Rapporter/nordiska/Capacity_for_competition.pdf Capacity for Competition Investing for an Efficient Nordic Electricity Market] Nordic competition authorities 1/2007</ref>
 
Kilpailuvirastojen selvityksen mukaan energia-alalle tarvitaan Suomessa lisää kilpailua ja kapasiteettia. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat oligopoliset;[[oligopoli]]set, sillä niillä toimii vain kourallinen muita selvästi suurempia yrityksiä.<ref>[http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/vuosikirja-2007.pdf Vuosikirja 2007]Kilpailuvirasto</ref><ref>[http://www.kkv.se/upload/Filer/Trycksaker/Rapporter/nordiska/Capacity_for_competition.pdf Capacity for Competition Investing for an Efficient Nordic Electricity Market] Nordic competition authorities 1/2007</ref>
==Norja==
Norja lopettaa hiilipäästöt kokonaan 2030 mennessä.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id80155.html Norja lopettaa hiilipäästöt kokonaan 2030 mennessä] YLE 17.1.2008</ref>
 
==Katso myös==