Ero sivun ”Neljä jaloa totuutta” versioiden välillä

Kärsimyksen aiheuttaa halu ja takertuminen (''[[taṇhā]]'' eli jano). Ihminen haluaajanoaa itselleen tavaraa, rahaa, ystäviä, elinikää jne. Koska asiat ovat perusluonteeltaan pysymättömiä, hän ei kuitenkaan voi saada lopullista tyydytystä. Siksi siis kaikki asiat ovat lopulta dukkhaa. Buddhalaisuus puhuu kolmenlaisesta halustajanoamisesta: on aistinautintojen halujano, olemisen halu ja olemattomuuden halujano. HaluAistinautintojen jajano viittaa aistillisten nautintojen, kuten maukkaan ruuan janoamiseen. Olemisen jano viittaa kaipuuseen elää ikuisesti tai olla jotakin muuta, kuin tällä hetkellä on. Olemattomuuden jano viittaa taas janoon päästä eroon jostakin, tai jopa kuolemankaipuuseen. tarrautuminenJanoaminen aiheuttavat kuoleman jälkeen jälleensyntymän.

Halu ei aina kuitenkaan ole siis ongelma, vaanmutta siitä tulee ongelma nimenomaan kun se muuttuu janoksi, takertuminentarrautumiseksi. Takertuminen tarkoittaa pakkomielteistä, neuroottista halua ja riippuvuutta. Ihminen haluaa pitää kiinni miellyttävistä asioista ikuisesti ja hankkiutua epämiellyttävistä eroon. Elämässä on hyviä asioita ja niistä toki saa iloita ja nauttia, mutta mihinkään ei tule tarrautua. Tarrautumaton antaa asioiden olla sellaisina kuin ne ovat. On ymmärrettävä milloin pitää kiinni ja milloin päästää irti - buddhalaisuus ei opeta välinpitämättömyyttä.

Kärsimys lakkaa, kun halu ja tarrautuminenjanoaminen lakkaa.