Ero sivun ”Kunigunde” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anttola (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Anttola (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Heinrich II und Kunigunde.JPG|thumb|200px|Henrik II ja puoliso Kuningunde. 15. vuosista, Itävalta.]]
'''Kunigunde Luxemburgilainen'''(s. noin [[980]] nykyisessä Luxembourgissa tai [[Burg Gleiberg]]issä lähellä [[Giessen]]iä, k. [[3. maaliskuu]]ta todennäköisesti vuonna [[1033]] [[Kaufungen]]issa). Tuli tunnetuksi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksaissaksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin ]] [[Henrik II Pyhä]]n puolisona. Keisarin kuoleman jälkeen johti hetken aikaa keisarikuntaa.
== Elämä ==
Kunigunde oli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] korkeimpaan ylimystöön kuuluneen kreivi [[Siegfried I Luxemburg]]ilaisen k. [[998]] ja Hadwigin tytär. Hän avioitui 998/1000 [[Bayerin herttua]]n Henrik IV , myöhemmän Saksan keisarin [[Henrik II]] kanssa. Kunigunde talletti puolisoltaan saamansa huomenlahjan [[Bamberg]]issa sijainneeseen luostariin. Avioliitto oli lapseton, mitä myöhemmät kronikoitsijat alkoivat legendoissaan kutsua siveäksi joosefilaiseksi avioliitoksi, liitoksi jossa uskonnollisista syistä pitäydytään siveydessä.
[[Mainz]]in arkkipiispa Willigis vihki vuonna [[1002]] Kunigunden [[Paderborn]]issa Saksan kuningattareksi. Vastaavasta kruunauksesta ja voitelusta ei ole todistettavaa tietoa hänen edeltäjiensä osalta. Kunigunde on todennäköisesti ensimmäinen Saksan kuningatar, joka on saanut tämän pyhän voitelun hallitsijattareksi. Henrikin noustua keisariksi, kruunattiin Kunigunde vuonna [[1014]] puolisonsa vierellä [[Rooma]]ssa keisarinnaksi.
Kunigunden vaikutusvaltaiset veljet: [[Adalbero]], [[Trier]]in St.Paulin kirkon palvelija, Dietrich, [[Metz]]in piispa ja Bayerin herttua Henrik V, nousivat avoimeen selkkaukseen keisaria vastaan. Henrik II sai kukistettua luxembourgilaiset nopeasti ja vakautettua valtansa.
Rivi 7 ⟶ 8:
Tämän jälkeen Kunigunde vetäytyi perustamaansa [[Kaufungen]] luostariin, jossa eli elämänsä viimeiset vuodet. Kuolema korjasi hänet [[3. maaliskuuta]] [[1033]] Kunigunde haudattiin ensin luostarinsa kirkkoon, josta hän pääsi myöhemmin miehensä, keisari Henrik II rinnalle [[Bamberg]]in tuomiokirkkoon.
== Poliittinen vaikutusvalta ==
Kunigunde toimi näkyvänä poliittisena vaikuttajana miehensä rinnalla. Tämä tulee esille keisari [[Henrik II Pyhä]]n jäljelle jääneistä asiakirjoista, joissa joka kolmannessa mainitaan Kunigunden osallistuneen neuvoillaan tai teoillaan Henrikin päätöksentekoon. Henrikin ollessa vuosina [[1012]] ja [[1016]] Saksissa rajasodissa, Kunigunde toimi hänen sijaisenaan. Kunigunden harjoitti myös laajaa lahjoituspolitiikkaa sekä perusti merkittävän Kaufungen luostarin.
[[Kuva:Perikopenbuch Heinrich und Kunigunde.jpg|thumb|200px|Ylempi kuvakenttä: Henrik II ja Kunigunde Kristuksen kruunattavana. (Perikopenbuch Heinrichs.II.)]]
== Pyhimys==
Keisari [[Henrik II Pyhä]] julistettiin vuonna [[1146]], reilu sata vuotta kuolemansa jälkeen, pyhimykseksi. Legendan mukaan hän vaati myös puolisonsa Kunigunden julistamista pyhäksi.
Huhtikuun 3. vuonna [[1200]] julisti paavi [[Innozenz III]] Kunigunden pyhimykseksi. Bambergin kaupunginarkistosta löytyy kaksi pyhimykseksi julistamista valmistelevaa asiakirjaa. Kunigunden maalliset jäännökset tuotiin Bambergin tuomiokirkon yhdelle alttarille [[9. syyskuuta]] [[1201]] pyhäinjäännöksinä. Näyttävän hautapaaden hän sai kuitenkin vasta vuonna [[1513]], jolloin [[Tilman Riemenschneider]] valmisti keisariparille loisteliaan marmorisen hautapaaden Bambergin tuomiokirkkoon.
Myöhäiskeskiajalla Kunigundea kunnioitettiin laajalti Bambergin hiippakunnassa ja laajemminkin [[Franken]]issa merkittävänä pyhimyksenä miehensä rinnalla. Mistä oli merkkinä laajalti käytetty hurskas puhuttelumuoto:” Kuningatar ja neitsyt” pyhimys Kunigundesta puhuttaessa. Vielä toisen maailmansodan aikana Kunigunden sanottiin suojelleen Bambergia liittoutuneiden terroripommituksilta ja tämän vuoksi kaupunki säilyi lähes tuhoutumattomana.