Ero sivun ”Alkusuiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
[[Mesodermi]]-solukerroksen kehityksessäkin on selvä poikkeama. Mesodermi on alkionkehityksessä se solukerros (ekto- ja endodermin välissä), josta lopulta kehittyy sydän, verisuonet, selkäjänne (tai selkäranka) ja verisolut. Mesodermin muodostuminen alkaa alkusuisilla niin sanoutuista mesentoblasteista (eli 4d-soluista), jotka sijaitsevat blastoporin molemmilla puolilla erikseen, jolloin ruumiin ontelotkin kehittyvät erikseen ({{k-en|schizocoely}}). Jälkisuisilla mesodermi kehittyy varhaisen ruoansulatuskanavan ({{k-en|archenteron}}) ympäröimän endodermin osasta (ruumiinontelon muodostuminen: {{k-en|enterocoelous}}).<ref name="G3"/>
Nykytutkimus on alkanut kyseenalaistaa alkusuisten asemaa monofyleettisenä taksona (takso, joka sisältää yhteisen esi-isän ja kaikki sen jälkeläislajit), sillä vain osalla alkusuisiin luetelluista lajeista on yllä kuvailtuja piirteitä. Esimerkiksi [[niveljalkaiset|niveljalkaisista]] vain [[siimajalkaiset|siimajalkaisilla]] ja joillakin [[leukakoukulliset|leukakoukullisilla]] on spiraalinen vakoutuminen. Myös kehitykselliset piirteet poikkeavat monilta osin eri pääjaksojen välillä. Ongelmaa on pyritty korjaamaan jakamalla alkusuiset kahteen ryhmään (Aguinaldo et al., 1997): ''[[Lophotrochozoa]]'' (’värekarvalliset eläimet’) ja ''[[Ecdysozoa]]'' (’nahkansa luovat eläimet’). Alkusuiset–jälkisuiset-jaon rinnalle on jo pitkään kehitetty vastaankaltaisia kahtiajakoja monisoluisille eläimille.<ref>Grzimek's Animal Life Encyclopedia: Protostomes, s. 4</ref>
== Lähteet ==
| |||