Ero sivun ”Sokrateen puolustuspuhe” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.213.178.10 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Hautala tekemään versioon. |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17:
* Lykon, josta ei tiedetä paljoa. Sokrateen mukaan hän edusti puhujia.
Mainitut ryhmät, valtiomiehet, käsityöläiset, runoilijat ja puhujat, olivat niitä, joita Sokrates oli "kuulustellut" – ja jotka hän oli samalla suututtanut – etsiessään ihmisiä, joilla olisi tietoa totuudesta.
=== Syytteet ===
Rivi 37:
Sokrates aloittaa väittämällä, että hän pystyy ainoastaan pitäytymään totuudessa. Hän aloittaa suoralla hyökkäyksellä sanomalla syyttäjiään valehtelijoiksi.
Sokrates käsittelee ensin epämuodollisia syytteitä. Niiden kumoaminen on vaikeaa, koska kukaan varsinainen syyttäjä ei edusta hänestä liikkuvia juoruja. Hän kiistää
Sokrates suututtaa oikeuden väittämällä, että hänen viisautensa rajoittuu sen tietämiseen, että itse asiassa hän tietää vain hyvin vähän. Hänen ystävänsä Khairefon oli käynyt kysymässä [[Delfoin oraakkeli]]lta, onko olemassa ketään viisampaa kuin Sokrates. Tämä oli vastannut, että ei ole. Sokrates oli hämmentynyt vastauksesta, sillä hän ei tuntenut olevansa viisas, mutta [[Apollon]] ei voinut valehdellakaan.
Siksi Sokrates aloitti "pyhiinvaellusmatkan" löytääkseen oraakkelin vastauksen salatun merkityksen. Tähän matkaan kuului kolmen ryhmän,
Sokratesta ei tietenkään tehnyt suosituksi se, että hän osoitti muiden ihmisten tietämättömyyden. Tähän yhdistyi se, että Sokrateen katsottiin kysellessään esittävän tyhmää, kun hän ei muka tiennyt vastauksia esittämiinsä kysymyksiinsä, vaikka hyvin tiesikin.
Rivi 63:
'''Oikeuden päätös'''
Sokrateen puhe oli saanut valamiehet raivoihinsa. 360 äänesti
=== Kolmas puhe ===
Nyt Sokrateen täytyi vastata tuomioon. Hän vastaa ensin niille, jotka olivat äänestäneet kuolemantuomion puolesta. Hän väittää, että hänen tuomionsa syynä ei ole se, että hänen argumenttinsa olisivat olleet huonoja, vaan se, että hän ei ollut halukas tunteisiin vetoaviin esityksiin, joka olisi ollut tyypillistä kuoleman uhan alla oleville syytetyille. Hän sanoo myös, että kuoleman mahdollisuus ei saa aiheuttaa sitä, että ihminen poikkeaisi hyvyyden ja totuuden tieltä.
Sokrates myös ennusti, että hänen jälkeensä tulee nuorempia ja vielä viiltävämpiä kriitikkoja, jotka laittavat heidän elämänsä vielä tiukempaan syyniin.
|