Ero sivun ”Viron vapaussotureiden liitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Virossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia [[1932]] kansanäänestysten perusteella ääriparlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan.
Riigikogun perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä 333 107 - 161 595 kesäkuussa [[1932]]. Agraaripuolueen ja kansanpuolueen jo [[1929]] tekemästä perustuslakiesityksestä kansanäänestettiin elokuussa [[1932]], mikä sekin hylättiin niukasti 330 632 - 316 338.
Vapsien ehdotuksesta perustuslaiksi äänestettiin lokakuussa [[1933]] ja se hyväksyttiin 72,7%:n äänten enemmistöllä. [[Riigivanem]]ille annettiin oikeus järjestää [[riigikogu]]n uudet vaalit, antaa omilla asetuksillaan lakeja sekä nimittää pääministerin johtama hallitus.
Rivi 17:
[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi poikkeustilan, nimitti [[Johann Laidoner]]in ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon sekä lakkautti heidän toimintansa. Päts määräsi myös nimien keruun riigivanemin vaaleja varten keskeytettäväksi, mutta se jatkui. Keskeyttämiseen saakka vapsien [[Andres Larka]] oli saanut 64 658 nimeä (51%), [[Johann Laidoner]] 38 493 nimeä (30%), [[Konstantin Päts]] 18 577 nimeä (15%), sekä Rei 5 071 nimeä (4%). Vapsit saivat todisteiden puutteessa lieviä vankeustuomioita.
Riigikogu hyväksyi Pätsin toimenpiteet [[16. maaliskuuta]], minkä jälkeen Päts
Päts toimi virkaa tekevänä riigivanemina ja kutsui elokuussa [[1934]] virkaa tekeväksi pääministeriksi riigikogun puhemiehen [[Karl Einbund]]in. Riigikogua ei hajotettu, mutta sitä ei myöskään kutsuttu enää puhemiehensä johdolla koolle.
Rivi 23:
[[1935]] keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama [[Isamaaliit]], minkä pää-äänenkannattajana oli [[Uus Eesti]]. Joulukuussa paljastui vapsien suunnittelema vallankaappaushanke, minkä suunnittelijat saivat ankaria tuomioita. [[Andres Larka]] tuomittiin 15 vuodeksi pakkotyöhön, mutta hänet armahdettiin joulukuussa [[1937]].
[[1936]] Päts oli valmis normalisoimaan Viron poliittista tilannetta. Helmikuussa järjestettiin kansanäänestys, missä kysyttiin, pitäisikö kutsua koolle perustuslakia säätävä kansalliskokous. Ehdotus sai 2/3 kannatuksen. Kansalliskokous valittiin ilman lakkautettuja puolueita. Se kokoontui helmikuussa [[1937]] ja hyväksyi heinäkuussa [[1938]] voimaan astuvaksi uuden perustuslain, mitä kutsuttiin [[Pätsin perustuslaki|Pätsin perustuslaiksi]].
[[luokka:Viro]] [[luokka:Viron historia]] [[luokka:Viron puolueet]]
| |||