Ero sivun ”Tiivistymisydin” versioiden välillä

51 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (kh)
'''Tiivistymisydin''' on pieni hiukkanen (halkaisijaltaan tyypillisesti 0.00002 mm eli sadasosa pilvipisaran koosta), jonka pinnalle tiivistyvä tai [[härmistyminen|härmistyvä]] [[vesihöyry]] osallistuu [[pilvi|pilven]] muodostumiseen. Luonnossa tiivistyminen pilviksi ja sateeksi alkaa aina tiivistymisytimen pinnalta: jos ytimiä on vähän, samasta vesihöyrymäärästä tulee isompia pisaroita kuin jos ytimiä on paljon. Laboratorion puhtaissa oloissa voidaan saada aikaan ''ylikylläistä'' vesihöyryä, jonka [[ilmankosteus|höyrynpaine]] jo edellyttäisi tiivistymistä; luonnoossa näin ei tapahdu, sillä tiivistymisytimiä on aina siellä missä vesihöyryäkin.
 
Tiivistymisydinten määrä [[troposfääri]]ssä vaihtelee sadasta tuhanteen kuutiosentissä. Jos tiivistymisytimiksi sopivia hiukkasia on ylen määrin, havaitaan [[auer]]ta.
Tyypillisiä tiivistymisytimiä muodostuu maanviljelyn ja eroosion nostattamasta pölystä irronneista savihiukkasista, maastopalojen levittämästä noesta, tehtaiden päästöistä, tulivuorten syöksemistä sulfaattihiukkasista, ja meren pärskeistä kuivuneista suolahiukkasista tai [[plankton]]ista. Tiivistymisydinten määrä vaikuttaa pilvien säteilyominaisuuksiin ja sitä kautta [[ilmastonmuutos|ilmastonmuutokseen]].
 
Joskus käännöskirjallisuudessa esiintyvä termi ''tiivistymishiukkanen'' on sikäli harhaanjostava, että tiivistymisytimet eivät ole välttämättä kiinteässä muodossa: esim. sulfaattiaerosolisulfaatti[[aerosoli]] on hyvä tiivistymisydin.
 
== Aiheesta lisää ==
 
[[en:Cloud condensation nuclei]]
[[cs:Kondenzační jádro]]
Rekisteröitymätön käyttäjä