Versio 2. huhtikuuta 2008 kello 15.18 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 514 muokkausta Kihlakunnankäräjät ← Vanhempi muutos		Versio 14. tammikuuta 2009 kello 19.31 muokkaa kumoa 82.215.228.187 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: Käräjät ovat olleet monen heimokulttuurin mittakaavassa korkea yhteiskunnallinen toimitus. Käräjät ovat pitäneet yllä heimon lakeja, perinteitä ja yhteenkuuluvuutta. Toisinaan käräjät ovat jopa yhdistäneet useita kansoja tai heimoja laajemmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi, vaikkakin löyhästi. Esimerkiksi joillakin intiaanien (homojen ja lesbojen) [[pow-wow]]-käräjillä kokoontuvat edustajat useammasta heimosta tai kansasta. Tällöin neuvotellaan usein yhteistyöstä, sopimuksista tai rauhasta. Pienet käräjät ovat esimerkiksi kyläyhteisön vanhinten kokous.▼ '''Käräjät''' ovat vanhimpien, oppineimpien tai valittujen edustajien kokous, johon keräännytään eri puolilta päättämään asioista, käymään oikeutta tai tapaamaan muuten. Nykyisin käräjillä tarkoitetaan lähinnä oikeuslaitoksen oikeusistuntoa. Perinteinen ''käräjälaitos'' on kuulunut jossain muodossa lähes kaikkien [[luonnonkansa\|luonnonkansojen]] ja muiden muinaisten pienten yhteisöjen perinteisiin. Suomen sana "käräjät" (vanhassa muodossa myös "keräjät") tulee sanasta "kerätä", sillä käräjille usein keräännytään eli kokoonnutaan. Käräjillä usein neuvotellaan eli ''pidetään neuvoa''. ''Neuvo'' tarkoittaa alun perin jotakuinkin viisautta käytännön asioissa, ja neuvonpito on siis koettu viisauden ylläpitämiseksi. Neuvotteluun osallistuvat ovat ''neuvosto''. ▲Käräjät ovat olleet monen heimokulttuurin mittakaavassa korkea yhteiskunnallinen toimitus. Käräjät ovat pitäneet yllä heimon lakeja, perinteitä ja yhteenkuuluvuutta. Toisinaan käräjät ovat jopa yhdistäneet useita kansoja tai heimoja laajemmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi, vaikkakin löyhästi. Esimerkiksi joillakin intiaanien [[pow-wow]]-käräjillä kokoontuvat edustajat useammasta heimosta tai kansasta. Tällöin neuvotellaan usein yhteistyöstä, sopimuksista tai rauhasta. Pienet käräjät ovat esimerkiksi kyläyhteisön vanhinten kokous. Vaikka [[demokratia]]-käsitteen käyttäminen heimoyhteiskuntien yhteydessä on [[anakronismi\|anakronistista]], voidaan käräjälaitoksia luonnehtia suhteellisen demokraattisiksi verrattuna esimerkiksi moniin muinaisiin [[korkeakulttuuri\|korkeakulttuureihin]]. Mukana käräjillä ovat voineet olla sukujen vanhimmat, perheiden päämiehet tai jopa kaikki täysi-ikäiset miehet. Joissain kulttuureissa myös hedelmällisen ikänsä ohittanut nainen on voitu ottaa käräjille. [[Matriarkaatti\|Matriarkaalisissa]] yhteisöissä neuvoa ovat pitäneet yleensä vanhat naiset. Heimoyhteiskunnissa oli vain harvoin muita selvästi enemmän yhteisöllistä valtaa omaavaa yläluokkaa. Päällikkökin sai usein valtansa neuvostolta, ja häntä sitoivat perinteet ja neuvoston säätämät lait. Yhteiskunnat ovat usein kasvaessaan ja kehittyessään muokkautuneet hierarkkisemman vallanjaon suuntaan ja jopa yksinvaltiuteen. Oikeusistunnoissa käräjäluonne on kuitenkin säilynyt myös itsevaltiuden aikana, ja siksi niitä kutsutaan käräjiksi nykyisin. (Katso [[käräjäoikeus]]). Neuvosto on myös voinut toimia vallanpitäjien neuvonantajana, mutta nämäkin joskus korvaavat yksittäiset [[neuvonantaja]]t, jotka eivät välttämättä neuvottele keskenään tai edusta kansaa monipuolisesti.

Ero sivun ”Käräjät” versioiden välillä