|
lapset oppivat aapisen avulla lukemaan
'''Aapinen''' on kirja, jonka tarkoituksena on opettaa [[Lukeminen|lukemista]] ja jossa käydään tavallisesti eri [[kirjain|kirjaimet]] läpi [[aakkosjärjestys|aakkosjärjestyksessä]].
==Historia==
Ensimmäinen [[Suomen kieli|suomenkielinen]] kirja oli [[Mikael Agricola]]n kirjoittama aapinen, eli ''[[Abckiria]]n'' 1543. Se ei ollut tarkoitettu niinkään lapsille, kuin lukutaitoa opettaville papeille. 500 kappaleen painoksena levinneen varhaisaapisen sanoma oli uskonnollinen: aapisosa käsitti neljä sivua ja katekismusosa 12 sivua. Virkaansa julkaisu toimitti yli sadan vuoden ajan.<ref name="Opettaja">{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko= Aakkosista avaruuteen| Julkaisu=Opettaja | Vuosi=2007 | Numero=43 | Sivut=47}}</ref>
Lukemaan opetteleva lapsi sai jo näkyvämmän sijan piispa [[Juhana Gezelius vanhempi|Juhana Gezelius vanhemman]] vuoden [[1666]] katekismuksessa, jonka aapisosa ''[[Lasten paras tawara]]'' julkaistiin erillisenä 12-sivuisena painoksena. Gezeliuksen tavoite oli saada kansa omaksumaan sisälukutaito. Hänen tavausmenetelmänsä osoittautuikin varsin tehokkaaksi ja oli käytössä vuosisatoja. "Tawaraa" painettiin runsaan 200 vuoden ajan.<ref name="Opettaja" />
[[Kuva:Pälkäne.vaakuna.png|thumb|Aapiskukko [[Pälkäne]]en kunnan vanhassa vaakunassa]]
Yksi aapisen historian neuvokkaista keksijöistä oli pälkäneläinen [[Daniel Medelplan]], joka kaiversi Gezeliuksen [[Pälkäneen puuaapinen|aapisen puulaatoile]], jotta sitä voitiin painaa käsin. Ankarina aikoina kirjapainot eivät toimineet ja aapisista oli pulaa. Esimerkiksi ennen isovihaa 1700-luvun alussa arvioitiin vain joka kolmannen suomalaisen osaavan auttavasti lukea.<ref name="Opettaja" />
[[Jaakko Juteini]]n ''Lasten kirjaa'' (1816) pidetään ensimmäisenä maallista tietoa sisältävänä aapisena. Ei-uskonnollisen aineiston määrä aapisissa alkoi nousta.<ref name="Opettaja" />
[[Henrik Gabriel Porthan]] (1739 – 1804) oli sitä mieltä, että ensimmäisen kirjan tulisi herättää lapsen uteliaisuus ja mielenkiinto. Lapsen kyvyt ja tarpeet alettiinkin ottaa huomioon myös heille tarkoitetuissa teoksissa.<ref name="Opettaja" />
Suomenkielisen aapisen kuva-aiheena ja symbolina on perinteisesti esiintynyt '''aapiskukko'''. Maailman vanhin säilynyt aapiskukko on painettu puolalaisen aapisen kanteen 1500-luvulla. <ref>[http://www.pellervo.fi/pellervo/kp3_02/abc.htm Pellervo, 21.3.2002]</ref> Aapiskukko esiintyy myös [[Pälkäne]]en kunnan vanhassa vaakunassa.
== Kirjallisuus ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Liisa Kotkaheimo | Nimeke=Suomalaisaapisia kansainvälisessä taustassaan ja kansainvälisissä yhteyksissään 1600-luvulta 1950-luvulle | Selite= | Julkaisupaikka= Joensuu| Julkaisija= Joensuun yliopisto| Vuosi= 1994| Tunniste=951-708-256-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Liisa Kotkaheimo | Nimeke=Suomalaisen aapisen viisi vuosisataa: aapisten sisältö ja tehtävät kansanopetuksessa | Selite= Väitöskirja| Julkaisupaikka= Joensuu| Julkaisija= University of Joensuu| Vuosi= 1989| Tunniste=ISBN 951-696-849-X}}
==Lähteet==
{{Commonscat|Alphabet books}}
{{Viitteet}}
{{Tynkä/Opiskelu}}
[[Luokka:Oppikirjat]]
[[bg:Буквар]]
[[cs:Slabikář]]
[[da:ABC (bog)]]
[[de:Fibel (Schulbuch)]]
[[en:Alphabet book]]
[[et:Aabits]]
[[hu:Ábécéskönyv]]
[[no:ABC-bok]]
[[nn:Abc]]
[[pl:Elementarz]]
[[ro:Abecedar]]
[[ru:Букварь]]
[[sv:ABC-bok]]
[[fiu-vro:Aabits]]
| 