Wikipedia

Ero sivun ”Kiinalainen filosofia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
88 363 muokkausta
Käännöstä
pinyin, linkkien lisäys
Rivi 4:
Länsimaisen filosofian tavoin kiinalainen filosofia on käsittänyt monenlaisia osa-alueita ja siihen kuuluu useita eri suuntauksia. Monia merkittäviä filosofisia koulukuntia syntyi erityisesti [[Kevättä ja syksyä]] ja [[Taistelevat läänitysvaltiot]] -kausilla. Tämän vuoksi aikakaudesta käytetään nimitystä [[Sata koulukuntaa]]. Tuona aikana alkunsa saaneista koulukunnista merkittävimmät ovat [[kungfutselaisuus]], [[taolaisuus]], [[mohismi]] ja [[legalismi (kiinalainen filosofia)|legalismi]]. Myöhemmin Intiasta levinneestä [[buddhalainen filosofia|buddhalaisuudesta]] tuli myös merkittävä filosofinen ja uskonnollinen oppi Kiinassa.
 
Uudella ajalla kiinalainen filosofia on omaksunut aineksia myös [[länsimainen filosofia|länsimaisesta ajattelusta]]. Muun muassa [[toukokuun neljännen päivän liike]] pyrki hylkäämään vanhat keisarilliset instituutiot ja käytännöt, ja [[Sun Yat-sen|Sun Yatsen]] pyrki tuomaan [[demokratia]]a, [[republikanismi]]a ja [[teollistuminen|industrialismia]] Kiinaan. [[Mao Zedong]] lisäsi [[marxilainen filosofia|marxilaisuuden]]. Nykyinen Kiinan hallitus suosii ”[[sosialismi kiinalaisilla erityispiirteillä|sosialismia kiinalaisilla erityispiirteillä]]”. Vanhan kiinalaisen ajattelun vaikutus on kuitenkin juurtunut syvälle kiinalaiseen kulttuuriin.
 
Kiinalainen filosofia on levinnyt ympäri maailmaa muun muassa [[uuskungfutselaisuus|uuskungfutselaisuutena]] sekä erilaisten [[New Age]] -ajatusten (kuten [[perinteinen kiinalainen lääkintä]]) myötä.
Rivi 22:
{{Pääartikkeli|[[Sata koulukuntaa]]}}
 
Noin vuonna 500 eaa., kun Zhou-valtakunta heikentyi ja Kiina siirtyi [[Kevättä ja syksyä]] -kauteen, alkoi kiinalaisen filosofian klassinen aika. Aikakautta on kutsuttu nimellä [[''Sata koulukuntaa]]'' (諸子百家; ''zhūzǐ bǎijiā''; ”erilaisia filosofeja sata koulua”).
 
Tuona aikana alkunsa saaneista koulukunnista merkittävimmät ovat [[kungfutselaisuus]], [[taolaisuus]], [[mohismi]] ja [[legalismi (kiinalainen filosofia)|legalismi]]. Kungfutselaisuuden perustajan [[Kungfutse|Kongfuzin]]n ''[[Keskustelut]]'' ja taolaisuuden perustajan [[Laotse|Laozin]]n ''[[Daodejing]]'' (Tao te ching) ilmestyivät noin vuonna 500 eaa. On mielenkiintoista, että muutos tapahtui suunnilleen samoihin aikoihin kuin [[esisokraatikot]] vaikuttivat [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]].
 
=== Keisariaika ===
 
[[Qin-dynastia]]n aikana legalismi oli virallinen valtiofilosofia. Tuona aikana kungfutselaisia ja mohistisia koulukuntia vainottiin. Tähän aikaan sijoittuu ”[[Kirjojenkirjojen polttaminen ja oppineiden hautaaminen]]”, kun Kiinan ensimmäinen keisari [[Qin Shi Huangdi|Shi Huang]] määräsi hautaamaan oppineet ja polttamaan suuria määriä eri alojen teoksia. Legalismi säilyi vaikutusvaltaisimpana filosofiana, kunnes [[Han-dynastia]] omaksui taolaisuuden ja myöhemmin kungfutselaisuuden viralliseksi opiksi. Taolaisuudesta ja kungfutselaisuudesta tuli sittemmin kiinalaisen ajattelun hallitsevat suuntaukset 1900-luvulle saakka. Kuitenkin myös buddhalainen filosofia sai jalansijaa maassa, erityisesti [[Tang-dynastia]]n aikana, osaksi siksi, että siinä nähtiin yhtäläisyyksiä taolaisuuden kanssa.▼
[[Qin-dynastia]]n aikana legalismi oli virallinen valtiofilosofia. Tuona aikana kungfutselaisia ja mohistisia koulukuntia vainottiin. Tästä ajasta käytetään nimitystä
▲”[[Kirjojen polttaminen ja oppineiden hautaaminen]]”. Legalismi säilyi vaikutusvaltaisimpana filosofiana, kunnes [[Han-dynastia]] omaksui taolaisuuden ja myöhemmin kungfutselaisuuden viralliseksi opiksi. Taolaisuudesta ja kungfutselaisuudesta tuli sittemmin kiinalaisen ajattelun hallitsevat suuntaukset 1900-luvulle saakka. Kuitenkin myös buddhalainen filosofia sai jalansijaa maassa, erityisesti [[Tang-dynastia]]n aikana, osaksi siksi, että siinä nähtiin yhtäläisyyksiä taolaisuuden kanssa.
 
[[Uuskungfutselaisuus]] herätti [[Song-dynastia]]n aikana vanhoja kungfutselaisia ajatuksia uudelleen henkiin ja yhdisteli niihin aineksia buddhalaisesta, taolaisesta ja legalistisesta ajattelusta. Siitä tuli myöhemmin suosittu [[Ming-dynastia]]n aikana.
Rivi 37 ⟶ 36:
=== Nykyaika ===
 
Uudella ajalla kiinalainen filosofia on omaksunut aineksia myös länsimaisesta ajattelusta. [[Xinhai-vallankumous|Xinhai-vallankumouksen]] aikana vuonna 1911 [[toukokuun neljännen päivän liike]] pyrki hylkäämään vanhat keisarilliset instituutiot ja käytännöt. Muun muassa [[Sun Yat-sen|Sun Yatsen]] pyrki tuomaan [[demokratia]]a, [[republikanismi]]a ja [[teollistuminen|industrialismia]] Kiinaan. [[Mao Zedong]] lisäsi [[marxilainen filosofia|marxilaista]] ja [[stalinismi|stalinistista]] ajattelua.
aikana vuonna 1911 [[toukokuun neljännen päivän liike]] pyrki hylkäämään vanhat keisarilliset instituutiot ja käytännöt. Muun muassa [[Sun Yat-sen]] pyrki tuomaan [[demokratia]]a, [[republikanismi]]a ja [[teollistuminen|industrialismia]] Kiinaan. [[Mao Zedong]] lisäsi [[marxilainen filosofia|marxilaista]] ja [[stalinismi|stalinistista]] ajattelua.
 
Kun [[Kiinan kommunistinen puolue]] otti vallan [[Kiinan sisällissota|Kiinan sisällissodan]] jälkeen, aiemmat koulukunnat, kuten legalismi, tuomittiin taantumuksellisiksi, ja myöhemmin [[kulttuurivallankumous|kulttuurivallankumouksen]] aikana ne pyrittiin jopa tuhoamaan. Vanhojen koulukuntien vaikutus elää Kiinassa kuitenkin edelleen.
Rivi 53 ⟶ 51:
{{Pääartikkeli|[[Kungfutselaisuus]]}}
 
Kungfutselaisuus on filosofinen koulukunta, joka on kehittynyt [[Kungfutse|Kongfuzin]]n (孔子 Kungfutse, 551–479 eaa.) opetusten pohjallepohjalta. Hänen opetuksensa on koottu teokseen ''[[Keskustelut|Kungfutsen keskusteluiksi]]''. Kungfutselaisuus on moraalisten, yhteiskunnallisten, poliittisten ja uskonnollisten ajatusten järjestelmä, jolla on ollut valtava vaikutus kiinalaiseen historiaan, ajatteluun ja kulttuuriin aina nykyaikaan saakka. Länsimaisille se on näyttäytynyt ikään kuin Kiinan keisarikunnan "valtionuskontona". Sen vaikutus on ulottunut myös Koreaan[[Korea]]an ja Japaniin[[Japani]]in.
 
Keskeisiin kungfutselaisiin käsitteisiin kuuluvat ''rén'' (humaanisuus), ''zhèngmíng'' ("nimien oikaisu", eli esim. hallitsijan aikomusten ja kansalaisten kokemusten on oltava yhtäpitäviä, muuten hallitsija hallitsee epäoikeudenmukaisesti ja voidaan syrjäyttää), ''zhōng'' (lojaalisuus), ''xiào'' (rakkaus vanhempia kohtaan), ja ''lǐ'' (rituaali). Kungfutse opetti sekä positiivista että negatiivista versiota [[kultainen sääntö|kultaisesta säännöstä]]. [[Yin-yang|Yin ja yang]] edustavat kahta vastakkaista voimaa, jotka ovat pysyvässä konfliktissa toistensa kanssa, mikä johtaa jatkuvaan ristiriitaan ja muutokseen.
Rivi 61 ⟶ 59:
{{Pääartikkeli|[[Uuskungfutselaisuus]]}}
 
Vaikka kungfutselaisuus menettikin suosiota taolaisuudelle ja buddhalaisuudelle, uuskungfutselaisuus yhdisti kiinalaisen ajattelun eri osia [[metafysiikka|metafyysiseksi]] filosofiaksi. Sen käsitteisiin kuuluvat ''[[li (kungfutselaisuuskiinalainen kosmologia)|li]]'' ([[prinsiippi]], ikään kuin [[Platon]]in [[ideaoppi|ideat]]), ''[[qi]]'' (vitaalinen tai materiaalinen voima), ''[[Taiji (kiinalainen kosmologia|taiji]]'' (Suuri Ultimaatti), ja ''xin'' (mieli).
 
=== Taolaisuus ===
Rivi 68 ⟶ 66:
{{Pääartikkeli|[[Taolaisuus]]}}
 
Taolaisuus on filosofia ja uskonto, jonka sanotaan perustuvan [[Laotse|Laozin]]n (Laotse) teokseen ''[[Daodejing]]'' ja osittain [[Zhuangzi]]n nimiin laitettuun teokseen ''Zhuangzi''. ''[[Dao (kiinalainen filosofia)|Dao]]'' (道 [[Wade-Giles]]: tao, 道) merkitsee kirjaimellisesti "tietä" tai "polkua". Kaikki merkittävät kiinalaiset filosofiat ovat tutkineet moraalisen elämän oikeaa polkua, mutta taolaisuudessa se saa kaikkein abstraktimmanabstrakteimman merkityksensä.
''Dao'' saa aikaan sopusoinnun, joka ei kuitenkaan ole vakaa tila, vaan alati [[Yin-yang|yinin ja yangin]] vuorovaikutuksessa muuttuva tila.
 
Rivi 103 ⟶ 101:
{{Pääartikkeli|[[Nimien koulukunta]]}}
 
Loogikot eli Nimien koulukunta keskittyi logiikkaan, paradokseihin, nimiin ja aktuaalisuuteen. Loogikko [[Hui Shi]] oli [[Zhuangzi]]n haastaja, jajoka argumentoi taolaisuutta vastaan hyväntahtoiseen ja humoristiseen tyyliin. Toinen loogikko, [[Gongsun Long]], esitti kuuluisan [[valkoinen hevonen ei ole hevonen]] -dialogin tai -paradoksin. Koulukunta ei menestynyt, koska kiinalaiset eivät pitäneet [[sofistiikka]]a ja [[dialektiikka]]a käytännöllisenä.
 
== Kiinalaisen filosofian käsitteitä ==
Rivi 109 ⟶ 107:
Vaikka kiinalaisen filosofian koulukunnat poikkeavat toisistaan merkittävästi, ne jakavat kuitenkin osin yhteisen sanaston ja huolenaiheet. Kiinalaisessa filosofiassa usein tavattavia termejä ovat:
 
* ''[[TaoDao (kiinalainen filosofia)|Dao]]'' (tie, opit)
* ''[[De (kiinalainen filosofia)|De]]'' (hyve, voima)
* ''[[Li (kungfutselaisuuskiinalainen kosmologia)|Li]]'' (prinsiippiperiaate, luonnonlaki, kaava)
* ''[[Qi]]'' (elämänenergia, voima)
* ''[[Taiji (kiinalainen kosmologia)|Taiji]]'' (suuri ultimaatti) muodostaa ykseyden, josta kaksi vastakkaista, mutta toisiaan täydentävää käsitettä, [[yin-yang|yin ja yang]], saavat alkunsa.
 
Kiinalaisen filosofian suuriin kiistoihin ovat kuuluneet:
* [[Aine]]en ja prinsiippien[[Li (kiinalainen kosmologia)|luonnonlain]] välinen suhde
* [[Ihmisluonto]]
* Menetelmä [[totuus|totuuden]] löytämiseksi
Rivi 128 ⟶ 126:
== Kiinalaisia filosofeja ==
 
* [[Kungfutse|Kongfuzi]] (KongfuziKungfutse), kiinalaisen filosofian suuri mestari
** [[Mengzi]], KungfutsenKongfuzin seuraaja, lähempänä idealismia
** [[Xunzi]], KungfutsenKongfuzin seuraaja, lähempänä realismia
** [[Zhu Xi]], uuskungfutselaisuuden perustaja
** [[Wang Yangming]], ''xinxue''n eli "mielentilan" puolestapuhuja
* [[Laotse|Laozi]] (LaoziLaotse), taolaisen koulukunnan johtaja
** [[Zhuangzi]], jonka sanotaan kirjoittaneen teos ''Zhuangzi'
** [[Liezi]], jonka sanotaan kirjoittaneen teos ''Liezi''
Rivi 139 ⟶ 137:
* [[Han Fei]], legalismin teoreetikko
* [[Linji]], suuri chan-buddhalainen ajattelija ja opettaja
* [[Sun Yat-sen|Sun Yatsen]]
 
== Viitteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalainen_filosofia”