Ero sivun ”Autiotupa” versioiden välillä

'''Autiotupa''' (lyhenne ''at'') on avoin lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu maksuton asumus. Autiotuvat sijaitsevat yleensä [[erämaa-alue|erämaissa]], [[kansallispuisto]]issa ja retkeilyreittien varrella. Kaikille kulkijoille avoimia maksuttomia rakennuksia ei juuri muualta maailmasta löydy kuin [[Suomi|Suomesta]] sekä vähäisemmässä määrin myös [[Ruotsi]]sta, [[Norja]]sta ja [[Iso-Britannia|Isosta-Britanniasta]]. Suomen Lapissa on ainakin 458 autiotupaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://koti.kainuu.com/joula/at/ | Nimeke =Pohjois-Suomen autiotuvat | Tekijä =Laaksonen, Jouni | Julkaisu =Autiotuvat on-line | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 11.1.2009 }}</ref>.

Autiotupaperinne on alkanut [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella, jolloin kulkureittien varrelle alettiin rakentaa majoitustiloja kulkijoille. [[1800-luku|1800-luvulla]] alkoivat viranomaiset rakentaa näitä tupia. Myöhemmin [[1900-luku|1900-luvulla]] autiotupia alettiin rakentaa matkailukäyttöön. Autiotupia ja –kotia-kotia on rakennettu myös [[poronhoito|poronhoidon]] ja [[metsästys|metsästyksen]] tarpeisiin.

Tuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on häthätäähädin tuskin kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota kutsutaankin myös "Luirojärven Hilttoniksi kutsutaan". Myös [[Karhunkierros|Karhunkierroksen]] varrella on kaksi uutta noin 20 nukkumapaikan kämppää: (Jussinkämppä ja Ansakämppä).

*{{Kirjaviite|Tekijä= Laaksonen, Jouni & Partanen, Seppo J.|Nimeke= Autiotuvat : Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat |Julkaisija= Helsinki : Edita| Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-37-3622-9}}