Wikipedia

Ero sivun ”Voimavalolyhty” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Markkinoilla on ollut lukuisia samaan perusperiaatteeseen eli kemiallisesti (alkujaan radioaktiivisella thoriumilla ja nykyään vaarattomammalla yttriumilla) käsiteltyyn hehkusukkaan ja lampussa kaasutettavan valopetrolin käyttöön pohjautuia voimavalolyhtyjä. Tunnettuja valmistajia ovat olleet mm. '''Petromax''', '''[[Tilley-lamppu|Tilley]]''', '''Hasag''', '''Primus''', '''Hipolito''' ja '''Optimus'''.
 
Jonkinasteista sekaannusta aiheuttaa usein se, että puhekielessä kaikista voimavalolyhdyistä on saatettu käyttää merkistä riippumatta nimitystäyleisnimitystä petromaksi (petromax), tillikka (tilley) tai hasakki (hasag).
 
 
== Toimintaperiaate ==
 
VoimavalolyhtyjenKaikkien voimavalolyhtyjen toimintaperiaate on aina sama. Sinänsä nestemäisenä heikosti syttyvästä (ja siten varsin turvallisesta) valopetrolista saadaan tehokas kaasumainen polttoaine höyrystämällä se lyhdyn tulikuumassa kaasutinputkessa. Polttoaine pakotetaan kaasutinputkeen ylipaineistamalla polttoainesäiliö yhdysrakenteisen pumpun avulla. Kaasutinputken yläpäässä oleva suutin rajoittaasäätelee polttoaineen kulutusta ja seossuhdetta. Suuttimesta yliäänennopeudella purkautuva petrolikaasu sekoitetaan bunsenlampun toimintaperiaatetta vastaavalla tavalla ilmaan, jonkaminkä jälkeen tämä ilma-polttoaineseos ohjataan hehkusukan sisälle, jossa se syttyy. Näin saadaan tuotettua erittäin kuuma liekki, joka saa hehkusukan säteilemään voimakasta valoa.
 
== Valoteho ja käyttökohteet ==
Rivi 16:
Lyhdyn tuottama valoteho on moninkertainen tavanomaisiin öljylamppuihin verrattuna, mutta säiliöllinen polttoainetta riittää silti tavallisesti 6-10 tunnin käyttöön. Valotehoon ja polttoaineen kulutukseen vaikuttaa ensisijaisesti käytettävän suuttimen ja hehkusukan mitoitus. Liian suuren suuttimen ja sukan käyttö voi kuitenkin vaurioittaa lyhtyä, jota ei ole mitoitettu niiden tuottamalle lämpökuormalle. Pienimmissä lyhdyissä teho on 150-250 HK/CP (candle power), suurimmissa 300-500 HK/CP, joka vastaa jo 300-400W:n hehkulampun tehoa.
 
Voimavalolyhdyt tulivat suomalaisille tutuksi viimeistään IItoisen MS:nmaailmansodan aikana korsujen valaistusvälineinä ja vielä 501950-60-luvuilla niillä korvattiin osin puuttuva sähkövalo maaseudulla. Voimavalolyhtyjä käytetään nykyisinkin vara- ja ensisijaisina valonlähteinä olosuhteissa, joissa sähkövaloa ei aina ole saatavilla, esim. sotilas-, mökki-, retkeily-, [[tuulastus]]- ja poikkeusolokäytössä. Voimavalolyhtyjä käytetään myös yhä laajasti kehitysmaissa jokapäiväisiin arkisiin valaistustarpeisiin.
 
== Sytyttäminen ja käytön aikaiset ylläpitotoimenpiteet ==
Rivi 28:
Spriikuppi tai sytytyspihdit täytetään spriillä ja annos sytytetään tulitikulla. 2-3 minuuttia kestävän esilämmityksen jälkeen kaasutinputki on riittävän kuuma muuttaakseen sen läpi kulkevan valopetrolin kaasumaiseksi. Mikäli polttoaine kuluu nopeammin, täytetään ja poltetaan kuppi toistamiseen. Vasta esilämmityksen valmistuttua suljetaan kaikki venttiilit ja luodaan säiliöön pieni paine muutamalla pumppauksella. Ylipaine nostaa polttoaineen kaasutinputkeen. Kun sukka hehkuu, avataan säätöventtiili kääntämällä se kerralla täysin auki ja lamppu syttyy, jolloin sytytysliekin voi antaa sammua. Tämän jälkeen pumpataan säiliöön täysi paine.
 
Eräät mallit on varustettu painemittarilla, joka kertoo milloin painetaso on riittävä. Mikäli mittaria ei ole, noin 50 pumppausta riittäääriittää yleensä paineistamaan puolillaan olevan säiliön. Säiliöön tulee aina jättää ainakin 1/3 ilmatilaa paineen muodostamista varten. Mikäli lampun tiivisteet ovat kunnossa, säiliössä oleva paine riittää vähintään puolen tunnin -yhden tunnin ajan, jonka jälkeen säiliöön on tarpeen pumpata lisää ilmaa varmistamaan riittävä polttoaineen syöttöpaine.
 
== Turvallisuusnäkökohtia ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Voimavalolyhty”