Ero sivun ”Voimavalolyhty” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty vielä turvallisuus- ja varaosatietoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Voimavalolyhty''' on valopetrolikäyttöinen [[öljylamppu]], jossa [[valopetroli]] kaasuuntuu ja palaa [[hehkusukka|hehkusukassa]] tuottaen voimakkaan valkoisen valon. Lampun valo on öljylampun valoa huomattavasti kirkkaampi ja vastaa teholtaan jopa monisatawattista hehkulamppua. Lyhty pitää palaessaan pientä kohisevaa ääntä ja tuottaa runsaasti lämpöä.
Markkinoilla on ollut lukuisia samaan perusperiaatteeseen eli kemiallisesti (alkujaan radioaktiivisella thoriumilla ja nykyään vaarattomammalla yttriumilla) käsiteltyyn hehkusukkaan ja lampussa kaasutettavan valopetrolin käyttöön pohjautuia voimavalolyhtyjä. Tunnettuja valmistajia ovat olleet mm. '''Petromax''', '''Tilley[[Tilley-lamppu]]''', '''Hasag''', '''Primus''', '''Hipolito''' ja '''Optimus'''.
Jonkinasteista sekaannusta aiheuttaa usein se, että puhekielessä kaikista voimavalolyhdyistä on saatettu käyttää merkistä riippumatta nimitystä petromaksi (petromax), tillikka (tilley) tai hasakki (hasag).
Rivi 24:
Eräissä alkuaan lähinnä perustason lyhtyjä kalliimmissa malleissa (esim. Petromax Rapid) on kupin ohella pieni puhalluslampun tyyppinen yhdysrakenteinen esilämmitin, jolloin esilämmitys voidaan suorittaa paineistettua pääpolttoainetta käyttäen, eikä spriitä tarvita. Yhden polttoaineen ratkaisu on periaatteessa kätevä, mutta hienomekaanisten osien lisääminen merkitsee käytännössä myös suurempaa häiriöherkkyyttä ja huollon tarvetta. Sytytyspihtiratkaisu puolestaan on Tilley-lampun erikoisuus.
Lähes kaikissa lampuissa (myös puhalluslamppusytyttimen sisältävissä) on esilämmityksen pää- tai varajärjestelmänä yksinkertainen mutta varmatoiminen spriikuppi, joten seuraavassa esitellään pääpiirteittäin spriillä tapahtuva esilämmitysmenetelmä. Yksityiskohtaiset ohjeet tulee kuitenkin aina tarkistaa kunkin lyhdyn käyttöohjeesta.
Spriikuppi tai sytytyspihdit täytetään spriillä ja annos sytytetään tulitikulla. 2-3 minuuttia kestävän esilämmityksen jälkeen kaasutinputki on riittävän kuuma muuttaakseen sen läpi kulkevan valopetrolin kaasumaiseksi. Mikäli polttoaine kuluu nopeammin, täytetään ja poltetaan kuppi toistamiseen. Vasta esilämmityksen valmistuttua suljetaan kaikki venttiilit ja luodaan säiliöön pieni paine muutamalla pumppauksella. Ylipaine nostaa polttoaineen kaasutinputkeen. Kun sukka hehkuu, avataan säätöventtiili kääntämällä se kerralla täysin auki ja lamppu syttyy, jolloin sytytysliekin voi antaa sammua. Tämän jälkeen pumpataan säiliöön täysi paine.
| |||