Ero sivun ”Korppoon kirkko” versioiden välillä

[[ImageKuva:Korpo kyrka, den 28 juni 2007, bild 75.JPG|thumb|250px|Korppoon kirkko]]

'''Korppoon kirkko''', jota on myös kutsuttu ''Pyhän Mikaelin kirkoksi'', koska se on pyhitetty [[Arkkienkeli]] [[Mikael (arkkienkeli)|MikaelMikaelille]]ille, sijaitsee [[Korppoo]]n kirkonkylässä [[Länsi-Turunmaa]]n kaupungissa [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] [[maakunta|maakunnassa]] ja on rakennettu [[1200-luku|1200-luvun]] lopussa.

[[ImageKuva:Korpo kyrka, den 28 juni 2007, bild 63.jpg|thumb|250px|Korkealla pohjoissivussa oleva sisäänkäynti osoittaa, että viisikerroksista kirkontornia on käytetty puolustustornina.]]

Vain harvoissa Suomen kirkoissa on keskiaikainen [[kuori]] ja kuorirakennuksen esiintyminen osoittaa kirkon korkeaa ikää. Korppoon kirkko on yksi näistä seitsemästä, muut ovat [[Hammarlandin kirkko]], [[Finströmin kirkko]], [[Nousiaisten kirkko]], [[Turun tuomiokirkko]], [[Naantalin kirkko]] ja [[Rauman kirkko]]. Korppoon kirkossa on myös keskiaikainen torni, jota on mahdollisesti käytetty puolustustornina, eli sitä ei rakennettu kelloja varten, vaan toimi linnoituksena, jonne paettiin levottomina aikoina. Kirkontornissa ovi itse kirkon muurissa korkealla pohjoisseinällä; näin yritettiin tehdä tornista niin hankalapääsyinen kuin mahdollista. Kuitenkin nykyään torniin pääsee myös kirkon sisältä. Tornin ikkuna-aukot ovat myös ulkoseinältä hyvin kapeita, mutta levenevät nopeasti sisäänpäin, niin että jousimies saattoi ampua eri suuntiin ja samalla olla itse hyvin suojassa. Samalla korkeudella mainitun oven kanssa tornia kiertää joukko reikiä, jotka ovat ehkä toimineet ulkonevien palkkien kiinnityksinä tarjoten kulkureitin. Järjestäytyneempien ja rauhallisempien aikojen saapuessa tornia ei enää tarvittu puolustustarkoituksiin, vaan se sai sen sijaan kenties toimia papin asuntona, sillä korkealla tornissa on suuri takka muurattuna tornin kulmaan ja varustettuna kivilattialla ja kahdella putkella, joista savu pääsi ulos. On huomattava, että ei voida varmuudella sanoa, käytettiinkö tornia tosiaankin puolustukseen vai ovatko kaikki nämä järjestelyt vain puolustuskirkkojen kopiointia. Voidaan ajatella, että Korppoo oli keskellä Ruotsin ja Suomen välistä purjehdusreittiä, kaikki suuret kuljetukset tapahtuivat vesitse ja levottomina aikoina vihollisen hyökkäystä voitiin aina odottaa.<ref>Meinander, K.K. (Helsingfors 1908), ''Finlands kulturhistoria. Medeltiden, konsten'', s. 148f.</ref>

[[ImageKuva:Korpo kyrka, den 28 juni 2007, bild 32.jpg|thumb|left|Yksilaivaisen kirkkorakennuksen maalattuja kattoholveja.]]

]] Kun kirkkoa restauroitiin vuosina [[1952]]-[[1953|53]], esiin tuli suuri määrä keskiaikaisia seinämaalauksia, jotka oli ylimaalattu [[1600-luku|1600-luvulla]]. Nämä ovat luonteeltaan hyvin yksinkertaisia ja niiden katsotaan olevan kotimaisten taiteilijoiden tekoa [[1400-luku|1400-luvun]] jälkipuoliskolla, sillä sisäkatto holvattiin [[1440-luku|1400-luvulla]]. Pyhimys- ja [[faabeli]]hahmojen vieressä on myös useita aluksia, ns. [[koggi|koggeja]].<ref>Informationshäfte som kan införskaffas i Korpo kyrka, både författare och förlagsort/-år saknas, vidKirkon namnesite ''S:t Mikaelskyrkan i Korpo, samt ortens övriga kyrkor'', s. 10.</ref>

[[ImageKuva:Korpo kyrka, den 28 juni 2007, bild 12.jpg|thumb|250px|Alttarikaapin keskiaikaisten veistosten joukossa ovat mm. [[Pyhä Birgitta]], [[Eerik Pyhä]] ja [[piispa Henrik]].]]

[[ImageKuva:Korpo kyrka, den 28 juni 2007, bild 49.jpg|thumb|250px|Krusifiksi koristaa kuorilehteriä.]]

[[ImageKuva:Korpo kyrka, den 28 juni 2007, bild 67.jpg|thumb|250px|Ulomman kirkkomuurin päätyristi itäisen ikkunan alla osoittaa, että kuori rakennettiin vasta 1400-luvulla.]]

Muista esineistä huomattakoon mm. etelän puolelle sijoitettu saarnastuoli vuodelta [[1646]]. Samalta ajanjaksolta ovat peräisin kirkon penkit. [[Urut]] rakensi ''A. Thulé'' [[Kangasala|Kangasalta]] vuonna [[1870]], viimeksi restauroitu [[1975]]. Vuonna [[1792]] maalasi [[Gabriel Gotthard Sveidel]] vanhimman ja suurimman [[alttaritaulu]]n nimeltä ''Ehtoollisen asettaminen''. A. ja V. Munsterhjelm tekivät vuonna [[1905]] nuorimman, joka esittää ''Kristusta Getsemanessa''.<ref>InformationshäfteKirkon som kan införskaffas i Korpo kyrka, både författare och förlagsort/-år saknas, vid namnesite ''S:t Mikaelskyrkan i Korpo, samt ortens övriga kyrkor'', s. 4-10.</ref>

[[Luokka:Suomen kirkkorakennuksetkirkot]]