Ero sivun ”Itä-Karjalan sotilashallinto” versioiden välillä

p (wfix)
Hallinnon pitkän tähtäimen alkutavoitteena oli luoda edellytykset sille, että Itä-Karjala jää pysyvästi Suomen haltuun Neuvostoliittoa vastaan käytävän sodan päätyttyä Saksan tuella. Alueella noudatettiin Suomen rikoslakia, ja koululaitos pyrki poiskasvattamaan alueen väestöä neuvostoliittolaisesta opetuksesta.
 
Alueen väestö luokiteltiin kansallisiin ja epäkansallisiin. Kansallisiin kuuluivat karjalaiset, vepsäläiset, inkeriläiset, suomalaiset, eestiläisetvirolaiset, mordvalaiset ja muut suomensukuiset. Epäkansallisia olivat venäläiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset, puolalaiset, tataarit, lättiläiset (latvialaiset), saksalaiset ja muut.
 
Osa epäkansallisista [[Suomalaiset keskitysleirit toisen maailmansodan aikana|internoitiin keskitysleireihin]] turvallisuuden vuoksi. He muodostivat epäkansallisimpiakin heikommin palkatun ryhmä, jota käytettiin myös työssä. Kansallisten ja epäkansallisten välillä oli vapaassa työssä suuret säädetyt tuloerot, mikä lakkautettiin syksyllä 1943, kun oli vakuututtu [[Stalingradin taistelu]]n jälkeen vähitellen, ettei Saksa voitakaan sotaa.