Ero sivun ”Stabiilisuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh
Rivi 2:
Ilmakehän stabiilisuuden määrää sen lämpötilan pystyrakenne, koska kaasun tiheys riippuu sen lämpötilasta. Toisaalta kaasun kokema [[hydrostaattinen paine]] riippuu sen yläpuolella olevan kaasun massasta.
 
Jos tietty määrä kuivaa ilmaa tuodaan ilmakehässä alaspäin kilometrin verran, sen kokema paine kasvaa (koska sen yläpuolella on kilometri enemmän ilmaa), se puristuu kokoon ja lämpenee 9.78 astetta. Tätä lämpötilanmuutosta sanotaan ''(kuiva)adiabaattiseksi lämpenemiseksi''. Vastaavasti ilma, jota nostetaan, jäähtyy. Jos nostetaan kosteaa ilmaa, siinä oleva vesihöyry saattaa tiivistyä., ja tiivistyminen vapauttaa energiaa. Jos nostetaan ilmaa, jonka [[ilmankosteus|suhteellinen kosteuakosteus]] on 100%, tiivistyminen kompensoi adiabaattista jäähtymistä niin paljon, että lämpötila laskee vain 4.9 astetta kilometrillä.
 
Ilmakehästä uhkaa tulla ''instabiili'' eli ''epävakaa'', jos lämpötila laskee liian nopeasti korkeuden funktiona, eli jos liian alhaalla on liian lämmintä ilmaa. Tällöin syntyy nopeasti nostevoiman aiheuttamaa sekoittumista: [[turbulenssi]]a tai [[konvektio]]ta, ja epävakaus purkaantuu. Vain [[ilmakehän rajakerros|ilmakehän rajakerroksen]] alimmat metrit voivat lämmitä yliadiabaattisiksi tilanteessa jossa lämmitys on tehokkaampaa kuin sekoittuminen.