Ero sivun ”Lise Meitner” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Kun natsi-Saksa valtasi [[Itävalta|Itävallan]] [[1938]], [[juutalainen|juutalaista]] syntyperää oleva Meitner pakeni [[Ruotsi]]in. Meitner työskenteli [[Manne Siegbahn]]in laitoksella [[Tukholma]]ssa, mutta sai kovin vähän tukea, osaksi Siegbahnin naisvastaisten mielipiteiden takia. Hän tapasi Hahnin salaa [[Kööpenhamina]]ssa ja jatkoi kirjeenvaihtoa, mutta poliittisista syistä he eivät voineet tehdä yhteisjulkaisuja. Kirjeenvaihdosta käy ilmi, ettei Hahn uskonut [[atomi]]n [[fissio]]n olevan mahdollista ennen kuin Meitner osoitti sen tapahtuneen. Hän oli ensimmäinen, joka keksi että atomin ydin voi hajota: [[uraani]]sta tuli [[barium]]ia ja [[krypton]]ia, ja samalla vapautui [[neutroni|neutroneita]] ja paljon [[energia]]a (joka kompensoi massan pienenemistä). Vuonna [[1944]] Hahn sai [[Nobelin kemianpalkinto|kemian Nobelin]] fission keksimisestä. Monien mielestä palkinnosta osa olisi kuulunut Meitnerille. Hahnin mielestä löytö perustui hänen omiin kemian tutkimuksiinsa.
 
Alkuaine numero 109 nimettiin vuonna 1997 [[Meitnerium | meitneriumiksi]], mutta Hahn jäi ilman nimikkoalkuainetta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://en.wikipedia.org/wiki/Element_naming_controversy | Nimeke = Element naming controversy | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>.
Alkuaine numero 109 nimettiin vuonna 1997 [[Meitnerium | meitneriumiksi]].
 
Meitner muutti [[Cambridge]]en, Englantiin vuonna [[1960]] ja kuoli siellä [[1968]].