Ero sivun ”Jūrmala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Losave (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Losave (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Kaupunki
| virallinen nimi = Jūrmala
| vaakuna = [[Image:Escut Jurmala.png|100px|Liepājanjūrmalan vaakuna]]
| lippu = [[Image:Bandera jurmala.png|140px|border|LiepājanJūrmalan lippu]]
| sijainti = [[Kuva:Latvia-Jurmala.png]]
| koordinaatit = {{coor dm|56|58|N|023|45|E|type:city(747200)}}
Rivi 19:
}}
[[Kuva:Riga_jurmala.jpg|frame|right|Majorin ranta.]]
'''Jūrmala''' (55 603 asukasta vuonna [[2005]]) on merenrantakaupunki [[Latvia]]ssa [[Riika|Riian]] lähellä [[Riianlahti|Riianlahden]] rannalla. Jūrmala on pitkine hiekkarantoineen ja puutaloineen suosittu matkailukohde.
 
Kaupunki koostuu itse asiassa pienten kylien ketjusta. Alunperin ne ovat olleet kalastajakyliä. Lännestä itään: Näiden nimet ovat [[Ķemeri]], [[Jaunķemeri]], [[Sloka]], [[Kauguri]](Kuuluu Slokaan), [[Vaivari]], [[Asari]], [[Melluži]], [[Pumpuri]], [[Jaundubulti]], [[Dubulti]], [[Majori]], [[Dzintari]], [[Bulduri]] ja [[Lielupe]]. Lähinnä Riikaa sijaitseva on [[Priedaine]], joka on Lielupe joen toisella puolella. Matkaa Riian keskustasta Jurmalaan on 14 km (Priedaine) - 44 km (Kemeri). Riiasta kaupungin keskustaan Majorin asemalle pääsee noin 35 minuutissa junalla tai minibussilla. Kesäisin myös jokilaivalla Daugavan rannasta Riian keskustasta.
 
Jurmala on jo 1800 luvulta asti ollut tunnettu kylpylöistään ja hoitolaitoksistaan. Kemerin suoalueelta tuleva rikkipitoista vettä käytetään terveellisenä kylpyvetenä. Myös muta- hiekka- ym. hoitoja annetaan kaupungin lukuisissa kylpylöissä. Jurmalassa on myös ratsastusterapiakeskus.
Rivi 27:
Jurmalassa pääsee tutustumaan myös luontoon hyvin läheltä muuallakin kuin
pitkällä hiekkarannalla. Kemerin suuren suon 3 kilometrinen pitkospuinen
luontopolku tai Ragakapan luontopuiston polutpolku LielupessaBulluciemsissa antavat mahdollsuuden nauttia luonnosta.
nauttia luonnosta.
 
==Historia==
Nykyinen kaupunkialue oli ennen osa Riikaa nimellä '''Rīgas Jūrmala''', mutta jotkut kaupunginosat kuten Sloka ja Ķemeri on tunnettu kylpyläkaupunkeinaomina kylinään jo vuosisatoja. 1800-luvulle asti kalastus oli alueen tärkein elinkeino.
 
Jurmalan vanhin osa on Sloka, jonne kehittyi pieni kylä vesimyllyn ympärille vuonna 1520. Slokan kukoistuksen aikaa oli [[Kuurinmaan]] herttua Jacobin hallitsema aika 1600-luvulla. Slokassa rakennettiin Jurmalan ensimmäinen kirkko sekä perustettiin pieni kauppasatama Kaugurin kylään. 1785 Katariina Suuri antoi Slokalle kauppataajaman oikeudet. Vuonna 1878 Sloka sai kaupunkioikeudet. Kemeri oli oma itsenäinen kaupunki 1928 - 1959.
Kylpyläkulttuurin perustamisaikana pidetään 1800-luvun alkua, jolloin Dubultin alueelle saapui lepäämään Venäjän armeijan haavoittuneita upseereja. Dubultiin rakennettiin myös Jurmalan ensimmäinen hotelli.
1900-luvun alussa kylpylätoiminta alkoi kukoistaa ja rakennettiin myös ensimmäiset
hoitolaitokset sekä useat upeat puurakennukset.
 
1800-luvun alussa oli erilliset uintiajat miehille ja naisille, koska uimavaatetusta ei vielä tunnettu. Uinti ilman uintivaatteita kiellettiin
 
1914.
==Historia==
Nykyinen kaupunkialue oli ennen osa Riikaa nimellä '''Rīgas Jūrmala''', mutta jotkut kaupunginosat kuten Sloka ja Ķemeri on tunnettu kylpyläkaupunkeina vuosisatoja.
Jurmalan vanhin osa on Sloka, jonne kehittyi pieni kylä vesimyllyn ympärille vuonna 1255.
Vuonna 1878 Sloka sai kaupunkioikeudet. Kemeri oli oma itsenäinen kaupunki 1928 - 1959. 1800 luvulla Kemeri oli Venäjän imperiumin tärkeä kylpyläkeskus.