Ero sivun ”Emotivismi” versioiden välillä

Osa moraalistamme kumpuaa yhteiskunnasta ja ajattelukaavamme ovat osin opittuja. Näin moraalimme ehkä ensisilmäyksellä vaikuttaa järkeen pohjaavalta ajatusmallilta, jonka olemme oppineet lapsena, kun meiltä on kielletty tiettyjä tekoja ja sallittu toisia tai olemme analysoineet tekojemme seurauksia. Emotivismin kannalta voidaan kuitenkin ajatella, että ihminen voi myös oppia tuntemaan tietyllä tavalla. Esimerkiksi vaikka ihminen ei luonnostaan vieroksu hien hajua, hän oppii, ettei hieltä haiseminen julkisesti ole järin korrektia, ja tämä koodautuu myös hänen tunnepohjaiseen moraaliinsa ja hän saattaa alkaa tuottaa sellaisia lauseita, kuin "Hyi, mikä hien haju!". Tällöin emotivisti tulkitsee, että hänen halunsa ovat mukautuneet yhteiskuntaan. Jos tätä mukautumista, joka alkaa lapsuudessamme, ei tapahtuisi, ihminen voisi toimia hyvin egoistisesti halujensa varassa ja rikkoa yhteiskunnan normeja. Unelmatapauksessa yhteiskunta on kuitenkin opettanut meidät tuntemaan ja suhtautumaan tiettyihin asioihin tietyllä tavalla ja näin voimme luottaa moraali-intuitioomme valintoja tehdessämme.

 

 

==Katso myös==